Keskiviikon kahvitauko, Pekka Päivärinta

Päivärinta on nelinkertainen maailmanmestari ja kolminkertainen MM-hopeamitalisti roadracing sivuvaunuissa. Juuret lajin pariin löytyvät jo 70-luvun roadracing varikoilta, mutta tähän on kuitenkin päädytty vasta nappularenkaisten kokeiluiden jälkeen. Tulevalla kaudella Pekalla on tarkoitus ajaa jäärataa ja roadracingiä.

Kuka olet, kerro jotain itsestäsi?
- Pekka Päivärinta 43-vuotias rakennusalan yrittäjä, syntynyt Helsingissä. Olen moottoripyöräurheilija henkeen ja vereen toisessa polvessa (isä Jorma Päivärinta kolminkertainen suomenmestari sivuvaunu jäärata/roadracing).

Minkälainen historia sia on moottoripyörien parissa?
- Ensimmäiset muistot on varikoilta 70-luvulta varmaankin 4 - 5-vuotiaana, silloin tuoksui pyörissä risiini öljy; siitä se alkoi, kun isän mukana kuljin. Hän ajoi sivuvaunua kesät ja talvet, mukaan kuului kilpailumatkat ulkomaillekkin. Hän lopetti aktiiviuransa 1980 ja minä puolestani aloitin 1983. 
- Nuorempana ajoin motocrossissa kerhokisoja kasikymppisellä, sen jälkeen 15-vuotiaana jäärataa soolo pyörällä muutamia kisoja ja samoihin aikoihin ajoin speedwaytä liiga tasolla ennen armeijaa ja armeijan jälkeen aloitin roadracing sivuvaunut 1993. Siitä lähtien aina tähän päivään saakka on tultu sitten asfaltilla, poiketen ainoastaan kaudella 2005, jolloin ajoin jäärataa sivarilla Aki Aallon kanssa.

Olet joulukuussa ostanut Pekka Veräväisen jäärata sivuvaunupyörän, mistä innostus jäärataa kohtaan?
- Olin Veräväiseen itse yhteydessä, kysyäkseni häneltä konsultointia miten tehdä nykyisten moottorisääntöjen puitteissa sivuvaunu jääratapyörä. Silloin en vielä harkinnut itselleni pyörää, kiinnostus asiaa kohtaan johtui muista syistä. 
- Samalla soitolla Veräväinen kuitenkin kertoi, että hänellä oli pyörä myynnissä. Keskustelun jälkeen kului pari päivää ja sitten iski halu ajaa jäärataa sivarilla, koska oli vielä mahdollista saada ajoon Veräväisen tekemä pyörä. Se on tehty hienosti ammattitaidolla ja vaikka ihan lasikaappiin säilytettäväksi!!

Sivuvaunussa sia kyydissä Kirsi Kainulainen, oletteko ajaneet paljon yhdessä?
- Kirsi on tulossa kyytiin jäärata kisoihin. Ajoimme yhdessä edeltävänä RR-kautena vain yhden IDM-lähdön(saksan mestaruussarja). Hän pystyi heti kovaan kyytiin purkkiorjana ja me voitimme kyseisin lähdön Belgian Zolderissa. Kirsillä on tietysti takana jo pitkä ura moottoripyöräilyssä ja menestystä. Hän on peräänantamaton ja huippu kuljettaja moottoripyörällä!!  

Minkälainen on hyvä purkkiorja?
- Hyvä purkkiorja on lihaskunnoltaan kestävä ja sitkeä ja painoltaan noin kuusikymmentä kiloinen on hyvä. Pitää olla ulospäin tiimille eduksi ja moottoriurheilulle ylipäätään!!
- Tietysti pitää olla myös ajosilmää ja kyky luottaa siihen, että kuski pitää pyörät maassa. Eli jos huippukuljettaja joutuu ottamaan kilpailussa riskejä, niin se ei saa ruveta liikoja pelottamaan kyytiläistä, sillä se voisi haitata molempien työskentelyä. 

Minkälaiset tavoitteet teillä on tulevalle kaudelle jäärataan?
- Tavoite on oppia ajamaan sivari jäärataa mahdollisimman kovaa(ei tule olemaan helppoa), pitää hauskaa ja edustaa lajia.
- Toivoisin tietysti, että Kirsi oppisi tässä paljon kyytiläisen hommasta, jos vaikka hän sitä kautta saisi tästä uusia tavoitteita tulevaisuudessa urallensa moottoriurheilussa.

Miten olette järjestäneet harjoittelun, kun kelit eivät jäärataa tällä hetkellä suosi?
-Juu nyt on pahat ajat jäärataa asioihin, sormet vaan ristiin että tulis pakkanen!!
Me tultiin kuiten juuri kotiin ensimmäisestä kahden päivän testistä. Jäätä löytyi Iisalmen nurkilta ja palaamme sinne taikaisin kun pyhiä taas tulee..

Mistä ammennat motivaatiota uuteen RR-kauteen ja onko MM-kulta se mitä lähdet sieltä hakemaan?
- Motivaatiota!!?? Pikku poikana tähän pärinään hourahdin. Muistan vieläkin, kun isäni aikanaan kertoi miten itse tehdään ne koneet ja ylipäätään ajamisesta ja miten radalla kilpailuissa käyttäydytään!!
- Selkänahkani olen tähän myynyt, monta vuotta on takana ja asunto säästöt jäi tekemättä, eli mitä muutakaan tässä elämässä enää tekisi, kun tästä tykkää ja kaverit on täällä!!
- Voitosta ajetaan aina, kun sen on joskus oppinut. MM-kulta on tavoitteena joka vuosi. Muutkin kuljettajat hamuaa sitä, eli pikkuisen tuuria oikeaan aikaan ja paikkaan ja huolellinen työ niin silloin voi onnistua!!  

Olisiko Suomessa mahdollista järjestää MM-tason roadracing sivuvaunu kisoja, sillä ajataanhan täällä enduroa ja motocrossiakin MM-tasolla?
- Radan pitäisi olla FIM:in hyväksymä, se taitaa olla ensimmäinen ongelma. Kisa pitäisi lisäksi yhdistää jonkun paikallisen kisan yhteyteen, sillä tavoin, että tämä olisi vain yksi lisä luokka esimerkiksi jo valmiiseen SM-kisaorganisaatioon. Lisäksi tietysti tarvittaisiin rahoitusta kisaan, esim. joku öljypohatta voisi sen hoitaa(heh). Rahallahan nämä kuitenkin oikeasti pyörii ja on mahdollisia.

Jossain artikkelissa luki, että sia menee noin 1000 tuntia vuodessa kalustohommissa, pitääkö paikkansa? Ehditkö harrastaa moottoripyörien lisäksi mitään muuta?
- On toi varmaan aika todellinen luku, melkein kaikki vapaa-ajan hommat liittyy jotenkin pyöriin. Marraskuun pidin kuitenkin lomaa pyörä hommista. 
- Lenkillä kylläkin pitäisi käydä, kun on maha päässyt vähän kasvamaan.

Miksi sivari, miksei soolo?
- Se sama juttu, kun olin pikku poikana varikolla mukana ja katsomassa RR-kisoja, jäi isän puolesta sivuvaunu asiat hyvin mieleen ja myöskin ne sivuvaunumiehet, olihan se Veräväinenkin jossain siellä :)
- Sivuvaunu on mielenkiintoinen ja sen tekniikka on monesti kiinnostavampi kuin soolopyörän. Vielä kun siihen saa kaverin kyytiin. Sivarit vei sydämen jo nuorena :)) 

Minna Valonen