Eräkare: ”Ensi vuonna ajan enemmän”

Teksti
Kuva
Henri Salminen
Jorma Eräkare ajoi nuorena useaan kertaan trialin SM-mitaleille. Sitten välissä oli pitkä tauko ja nyt mies on palannut lajin pariin. Salosta palkintokaapin täytteeksi tuli Pohjoismaiden mestaruus niin henkilökohtaisella kuin joukkuetasollakin.

- Pidin 26 vuoden tauon ajamisessa. Nyt olen innostunut uudelleen ja se näköjään kannattaa. Nyt oli hyvä viikonloppu. Jaksot olivat haastavia ja tosi liukkaita, mutta kuitenkin sopivan vaikeita, ainakin itse koen niin.

Oliko mikään jaksoista selkeästi muita vaikeampi?

- Oli siellä muutama sellainen. Jos tätä päivää ja ajosuoritusta katsoo, niin paljon tuli nollia, mutta tuli myös maksimivirheitä, eli vitosia. Se johtuu pääosin siitä, että kesä on ollut aika kuiva ja nyt kun on ensimmäisiä kertoja liukkautta, niin se tekee siihen oman vaikeutensa. Ei siellä kuitenkaan missään nimessä mitään vaarallista ollut. Haastavia, mutta hyviä jaksoja.

Ura varmasti jatkuu tästä eteenpäinkin trialin parissa?

- Ehdottomasti. Tänä vuonna on vielä yksi kilpailu ja ensi vuonna sitten enemmän. Tänä vuonna taisin ajaa kymmenkunta kisaa, eivätkä ne ensi vuonna ainakaan vähemmäksi jää.

Pidit pitkän tauon, mutta milloin olet aloittanut trialin?

- Onhan siitä aikaa. Ajoin ensimmäisen kisani vuonna 1972.

Paljonko pyörät ovat muuttuneet niistä ajoista?

- Kyllä ne ovat muuttuneet kovastikin. Sen ajan pyörät painoivat 90 kiloa. Niissä oli stereojousitukset ja rumpujarrut. Renkaat olivat aivan erilaiset, jos vertaa tämän päivän pyöriin. Nyt pyörä painaa 70 kiloa. Niissä on levyjarrut ja monojousitus. Renkaat ovat kuin pyyhekumia. Välillä oikeastaan innostuu jo siitäkin, millaisista paikoista myös veteraanikuljettaja tänä päivänä pyörällä pääsee.

Entä jaksot ja trial yleensä, ovatko ne muuttuneet vuosien saatossa?

- Ne ovat myös muuttuneet. Kun ajoin vuonna 1993 viimeisen kilpailuni, niin jo silloin oli nähtävissä kun mukaan tuli peruuttamista ja pyörän siirtämistä. Jaksot ovat menneet enemmän siihen suuntaan, miten aiemmin ajettiin hallitrialia. Mielestäni ero hallitrialin ja normaalin trialin välillä on kaventunut. Täällä Salossa oli kyllä perinteiset, hyvät jaksot. Ainakaan meidän luokassamme ei tarvinnut perää siirtää, keulaa toki piti välillä hiukan pomputtaa. Jokainen laji menee kuitenkin aina eteenpäin ja se on ihan hyvä asia.