Mestareita ja MX-liigaa Lavangossa

MX-liiga on junioreille ja harrastajille tarkoitettu kuuden osakilpailun kilpasarja. Liigaa on verrattu luonteeltaan ja tunnelmaltaan jalkapallon Helsinki Cupiin, missä aito pelaamisen ilo ja tavoitteellinen kilpaileminen ovat samaan aikaan läsnä. Vantaan osakilpailu on kauden toinen, ensimmäinen ajettiin Raumalla viime viikonloppuna.

MX-liigan viikonloput jakautuvat kahteen osaan:

1. Lauantain Juniori-liigaan jossa ajavat 7-15 vuotiaat tytöt ja pojat. Luokat ovat  MX65, MXC/C ja MXC/B

2. Sunnuntain Motocrossliigaan, jossa ajavat MXJ, MXB ja MXD (naiset)



Vantaan MX-Liiga viikonlopun mielenkiintoisin menestynein kuljetttaja on EMX150 sarjan hallitseva Euroopanmestari ja superlupaus Emil Weckman.



Mestarit Lavangossa lauantaina 14.5.



MX-Liigan yhteydessä lauantaina 14.5. vietetään myös harvinaista “Mestarit Lavangossa päivää”. Vantaan Moottorikerho haluaa tapahtuman myötä vahvistaa vantaalaista ja VMK:laista urheilukulttuuria. VMK:ta aina edustaneet maailmanmestarit Pekka “ Pehu” Vehkonen, Juha Salminen ja Tommi Ahvala saavat kaikki omat viirinsä radan “kattoon” ja kerhotalon seinästä tulee lauantaina “THE WALL OF CHAMPIONS”.



Pekka Vehkonen (51), Tommi Ahvala (44) ja Juha Salminen (39) ovat kaikki henkilökohtaisesti paikalla. Mestareiden seinä vihitään noin klo 14.00  ennen MX-liigan fiaanaalien alkua.

 

Aikataulu lauantai 14.5. Juniori Liiga  (156 kilpailijaa)

 

08.55 - 11.00               Harjoitukset

11.50 - 13.45               Ensimmäiset lähdöt

14.00 - 14.30               THE WALL OF CHAMPIONS seinän vihkiminen ja viirien nosto

14.30 - 16.30               Toiset lähdöt ja palkintojen jako

 

Aikataulu sunnuntai 15.5. Harrasteliiga (145 kilpailijaa)



 08.30 – 11.00              Harjoitukset

11.50 - 13.45               Ensimmäiset lähdöt

14.30 - 14.40               50 cc näytösajo

15.00 – 17.00              Toiset lähdöt ja palkintojen jako

 

Tapahtumiin on vapaa pääsy.



Vantaan Vauhtikeskuksen ja VMK:n motocrosradan osoite on Katriinantie 31.





VMK:n maailmanmestarit pähkinänkuoressa



Pekka Vehkonen



VMK:n historian menestynein motocrossari Pekka “Pehu” Vehkonen (s. 27. toukokuuta 1964 Helsinki) on 125-kuutioisten maailmanmestari ja 250-kuutioisten nelinkertainen hopeamitalisti. Vehkonen saavutti urallaan myös stadioncrossin maailmanmestaruuden vuonna 1990 sekä otti kaksi hopeaa stadionilla vuosina 1989 ja 1991.

Pekka Vehkonen aloitti ajouransa 25-kuutioisella trial-Montesalla vuonna 1977. Moottoripyöräily oli suvussa tuttua, sillä hänen setänsä Kalevi Vehkonen oli Heikki Mikkolan rinnalla Suomen menestyksekkäimpiä motocross-ajajia.

Ensimmäiseen merkittävään voittoon Pekka Vehkonen ajoi Suomen Cupissa vuonna 1979 ja jo vuonna 1982, Suomen kaikkien aikojen nuorimpana, hän voitti Suomen mestaruuden 125-kuutioisten luokassa.

Ensimmäisenä kokonaisena MM-kautenaan (1982) Pekka ajoi hyviä eräsijoituksia ollen paras tuotantokuljettaja Yamahalla. Samana vuonna Vehkonen muutti motocrossin Euroopan keskusmaahan Belgiaan.

Vuonna 1983 Vehkonen sai tehdassopimuksen Yamahalta ja sijoittui neljänneksi 125-kuutioisten MM-sarjan kokonaispisteissä menetettyään viimeisessä osakilpailussa kolmannen tilan konerikon vuoksi.

Vuodeksi 1984 Vehkonen siirtyi Yamahalta Cagivalle, mutta kauden ja tavoitteena olleen maailmanmestaruuden pilasi loukkaantuminen.

Vehkosen toinen kausi Cagivalla toi lopulta maailmanmestaruuden Brasilian Belo Horizontessa pian 31 vuotta sitten vuonna 1985. Kausi 1985 oli muutenkin suomalaisten. Parhaimmillaan piikkiluokan viiden kärjessä oli neljä suomalaista ja SM-osakilpailun palkintopallilla samat kuskit kuin MM-erässä. Pekkaa kirittivät mm. toinen VMK:n suurmies Mika Kouki, Espoon Arto Panttila ja sittemin ralliin siirtynyt Pasi Hagström.

Vuonna1986 Pehu taisteli myös maailmanmestaruudesta johtaen MM-sarjaa vielä kahdeksannessa osakilpailussa Ruotsissa , missä hänen lapaluunsa murtui ja hän menetti mestaruushaaveensa.

Vuonna 1987 Vehkonen siirtyi 250-kuutioisiin ja oli teknisistä ongelmista tutuksi tulleella Cagivalla sarjan kakkonen neljästi peräkkäin vuosina 1987–1990.

Toisen maailmanmestaruutensa hän ajoi vuonna 1990 supercrossissa. Lajia kutsuttiin aluksi suorituspaikkansa mukaisesti stadioncrossiksi.

Vehkonen loukkaantui vakavasti vuonna 1992 Yhdysvalloissa, mutta päätti kuitenkin vielä jatkaa kilpailemista 500-kuutioisissa. Hän lopetti uransa kokonaan loukkaannuttuaan uudestaan kaudella 1993.

Kilpauransa jälkeen Pehu palasi Suomeen ja toimii yrittäjänä Helsingissä. Crossi-radalla Pekan vauhti on edelleen kohdallaan. Tästä todisteena on leikkimielisen vedonlyönnin voitto kun F1 mestari Kimi Räikkönen joutui nielemään Vehkosen pölyjä ilman minkäälaisia mahdollisuuksia 52-vuotta tänä vuonna täyttävän mestarin vauhtiin.

Tommi Ahvala



Koko uransa VMK:ta edustanut Tommi Ahvala (s. 13. marraskuuta 1971 Helsinki) aloitti trial-harrastuksen jo kuusivuotiaana ajamalla takapihallaan. Hän osallistui ensimmäiseen kilpailuunsa 9-vuotiaana ja 15-vuotiaana hän alkoi käydä kilpailemassa myös ulkomailla.

Trialin MM-sarjaan hän osallistui ensimmäisen kerran vuonna 1988, jolloin hän ei ollut vielä täysi-ikäinen ja hänelle myönnettiin erityisluvalla A-ajokortti 17-vuotiaana.

Ensimmäisellä MM-kaudellaan 1988 VMK:n järjestämässä kauden viimeisessä MM-osakilpailussa Ruskeasannalla Ahvala oli upeasti neljäs ja koko MM-sarjassa hän sijoittui sensaatiomaisesti sijalle 13.

Vuonna 1989 Ahvala voitti ensimmäisen Suomen mestaruuden vasta 17-vuotiaana. SM-kultaa hän voitti myös vuosina 1990 ja 1991.

Ensimmäisen MM osakilpailuvoittonsa Tommi ajoi kotimaisemissa Espoon Serenassa ja Vantaan Hanskalliolla 1991. Maailmanmestaruuden hän varmisti elokuussa 1992 USA:n Watkings Glenissä jättäen Jordi Tarreksen kakkoseksi.

Tommi Ahvala voitti myös trialin hallimaailmanmestaruuden vuonna 1993, Italian Mestaruuden vuonna 1995 ja USA:n trial-mestaruuden vuonna 1999.

Tommin jo edesmennyt isä Jouko oli myös aktiivinen VKM:lainen ja veti mm. kahden trialin MM-osakilpailun järjestelyjä Ruskeasannalla vuosina 1986 ja 1988.

Nykyään Ahvala työskentelee omistamassaan Nevira-yrityksessä ja rakentaa erityisesti moottoriurheilukäyttöön suunniteltuja matkailuautoja. Tommi Ahvalan löytää edelleen lähes joka tiistai-ilta VMK:n trial-alueelta Hanskalliolta trial-pyörän päältä.





 Juha Salminen



Eniten maailmanmestaruuksia koskaan voittanut suomalainen moottoriurheilija Juha Salminen (synt. 27. syyskuuta 1976) aloitti ajamisen 4-vuotiaana motocrossista, mutta siirtyi melko nopeasti trialiin. Salminen voitti trialin nuorten mestaruuden vuonna 1993 ja hätyytteli trialissa kansallista huippua. MM-sarjaankin Juha osallistui ja jäi Helsingin keskustassa ajetussa MM-kilpailussa niukimmalla mahdollisella tavalla ulos MM-pisteiltä ollen 16.

Vuodesta 1994 alkaen Salminen panosti enduroon ja nousi ensimmäistä kertaa maailmanmestariksi vuonna 1999. VMK:ta aina edustanut Juha Salminen on voittanut enduron MM-sarjassa huikeat 13 maailmanmestaruutta, joista kahdeksan on luokkamestaruuksia (125cc 1999 ja 2000, 250cc 2001, 400cc 2002, 500cc 2003, E2 2004, E1 2007 ja E1 2011) ja viisi yleiskilpailun voittoja (2000–2004). Enduron joukkuemaailmanmestaruuden (International Six Days Enduro) hän on voittanut Suomen joukkueessa seitsemän kertaa. Hän on myös yhdysvaltalaisen GNCC-sarjan mestari vuosilta 2005 ja 2006. Salmisella on eniten osakilpailuvoittoja enduron MM-sarjassa. Hän voitti urallaan peräti 96 osakilpailua. Voittotilaston kärkeen hän nousi heinäkuussa 2008 ohitettuaan 77 osakilpailuvoittoa urallaan saavuttaneen Kari Tiaisen.

Vuonna 2000 Juha sai KTM-tehtaalta maailmanmestaruudestaan palkinnoksi mahdollisuuden ajaa myös motocrossin MM-osakilpailun Saksassa. Salminen oli sensaatiomaisesti ensimmäisessä erässä 15 ja sai yhden MM-pisteen.

Myöhemmin motocrossin MM-lähtöjä kertyi ensin vanhassa 500 cc luokassa ja sittemmin MX3-luokassa useampia, parhaana sijoituksena erien nelossija kolmesti. Yhtenä parhaista muistoistaan Juha mainitseen Heinolan MX3-luokassa taistelun podiumista nykyisin Kimi Räikkösen tiimiä luotsaavaa Antti Pyrhöstä vastaan. “Pyrtsi” veti pidemmän korren, mutta kovaa Juha meni myös crossi-radalla.

Vuosina 1998–2008 Salminen ajoi KTM-tallissa, minkä jälkeen hän siirtyi BMW:lle. Vuonna 2010 BMW ja sen ostama Husqvarna liitettiin MM-endurossa yhdeksi kilpatalliksi, päämerkkinään Husqvarna. Kaudella 2011 Salminen ajoi historialliseen 8. henkilökohtaiseen MM-enduromestaruuteen CH Racing-tiimin Husqvarnalla.

Juha lopetti uransa kauden 2013 jälkeen ja toimii nykyään Brand Managerina Husqvarnan pohjoismaisessa organisaatiossa. Häntä pidetään edelleen yhtenä kautta aikain maailman monipuolisimpana MP-urheilijana.