Venttiileistä

Kirjoittaja: JANI PAANANENMorjes.
Ihan mielenkiinnosta laitan tälläisen ajatuksen/kysymyksen nelareiden omistajille koskien venttiileitä ja niiden kestoa/käyttöikää.
Käsittääkseni titaaniventtiileissä on ohut kerros titaanipinnoitetta ja lautasosa eri tavaraa kun itse varsiosa,kun pinnoite kuluu pois on venttiilit pian hylkytavaraa,olenko vielä oikeilla jäljillä?
Kyselin hieman tuota venttiili asiaa niiden kanssa touhunneelta ja tiesi sanoa että venttiilit voi uudelleen pinnoittaa esim.Tampereen seudulla pitäis olla paikka.
Eli mitä mieltä olette,onko järkeä jos venttiili muuten ok ja periaatteessa käyttökelpoinen,käyttää pinnoituksessa ja uudelleen kiinni,vai suosiolla uudet?
hintaa en tiedä,enkä meinaa moista tehdä,ei edes ole nelaripyörää,mutta millaisia ajatuksia herättää?

Kirjoittaja: JUHA RINTALANyt aukasin imuventiilit ja katsoin niitä seetiä niin ei ne nyt niin kuluneilta näyttäny ja eikä venttiilitkään niin kuluneilta näyttäny, mutta voikos crossi pyöräs hioda venttiileitä ja sitä seetiä että laittaa sen venttiilin paikoilleen ja laittaa kiillotusainetta ja pyörittää jollain? Ja mistä kohtaa ne venttiilit yleensä kuluu niinku varresta vai sieltä päästä vai mistä?

Kirjoittaja: Harri VanhalaBensatemppu ei paljasta, onko seeti kulunut. Todennäköisemmin on venttiili mennyt. Bensatemppu ei muutenkaan ole kovin luotettava ainakaan heti kokoonpanon jälkeen. Pieni vuoto ei todista venttiilin vuotavan. Aivan mikroskooppiset hiukkaset venan ja seetin välissä riittävät vuotoon, vaikka homma olisi tehty hyvin. Venttiiliä pitäisi naputella jousi asennettuna pehmeällä nuijalla varren päästä ja yrittää sitten uudelleen.

Näin kirjeitse ei pysty antamaan järkeviä ohjeita seetin arviointiin. Titaaniventtiilitapauksessa ehkä:
* hiukan pyöreä
* kitkerä jälkimaku
* keskeneräinen
* huonosti käynyt

Kirjoittaja: JUHA RINTALAKysyisin tuasta venttiileistä, että mistä tietää että ne seetit on kuluneet, voiko tietää siitä että kaataa bensaa venttiilin päälle kanavasta ja katsoa vuotaako? Ja saako Honda crf 250cc vm. -04 rosteriventtiiliä?

Kirjoittaja: SIRKKU KANNISTONo noin yleisestihän ensimmäinen merkki on se, ettei seetipinta ole koko ympyrää kirkas tai se kirkkaan renkaan leveys on jossain venttiilissä vain kapea rantu tai jopa seeti on selvästi kulunut mutkalle. Nää kisavehkeet onkin sitten jo paljon herkempiä, jos niissä seetipinnoissa näkyy tummia pilkkuja, ei moottori käy enää puhtaasti. Ylipäänsä hyvin pienetkin poikkeamat virheettömästä ovat jo isoja vikoja. Pyörääsi saa teräsvenoja.

Kirjoittaja: Harri VanhalaRosteripuolella venttiilinvarsi on eri materiaalia kuin lautanen siksi, että varren ei tarvitse olla termisesti äärikestävää, mutta sen kitkaominaisuuksien pitäisi olla hyvät ohjarimateriaalin kanssa toimiessaan. Lautasen taas pitäisi kestää lämpöä ja iskuja.

Jos teräs- tai rosteriventtiilit ovat kahdesta aineesta, voi magneetilla huomata eron lautasen ja varren välillä.

Titaaniventtiileissä voi olla sama ajatus, tietoa ei ole tullut hankituksi.

Ainakin ohjekirjojen mukaan Yamahan venttiilit voi läpätä perinteiseen tapaan, kun taas Hondan imuventtiileitä ei missään tapauksessa saa läpätä. Ilmeisesti pinnoitteissa on eroa.

Erikoista Honda/Kibblewhite -imuventtiilisatsissa on, että Hondalla jousen yläpään lautanen on terästä ja imuventtiili titaanin kaltaista ainetta. Kibblellä taas venttiili on terästä, mutta yläpään lautanen ilmeisesti titaania. Kokonaismassaero on vähäinen eikä jousen tarvitse olla juurikaan jäykempi. Outoa on, että Hondalla syödään venttiilin painosäästö tällä tavalla. Tämä ei ole kritiikkiä, vaan ihmettelyä.

Hondan venttiiliongelmat ovat imupuolella, mikä on erikoista, sillä imuventtiili elää helppoa elämää pakoventtiiliin verrattuna. Imuventtiili on tosin suurempi ja sen aukeaminen kriittisempää maksimitehon kannalta. Se on ilmeisesti viety äärimmilleen ja vähän ylikin.

Kirjoittaja: SIRKKU KANNISTOAhaa. Eipä ole tarvinut titaanin ominaisuuksi juuri tarkastella, pois lukien vain sen palaminen ja lujuus esim. runkorakenteissa. Olen lukenut, että noissa olisi titaani-oksidi-pinnoite, mutta mitään tarkempaa ei ole silmiin osunut. Eli venttiilin lautanen on siis titaania ohuella oksidi-kerroksella vai?

Liitosta ajatellen voi enää vain huokaista helpostuksesta, että enpä onneksi tuota tiennyt nelareilla ajaissani! Vaikka hyvinhän ne tuntuvat kestävän.

Kirjoittaja: Jarmo NiskanenJa vielä pieneksi selvennykseksi, että titaania on kymmeniä eri seoksia, jos ei peräti satoja erilaisia, aivan kuin alumiinejakin.
Teräsventtiilit ovat muuten hyvät, mutta painoa tulee hieman lisää. Näissä nykymoottoreissa kierrokset on helposti 13 000 - 14 000 rpm:n luokkaa, RR-koneissa jopa 16500 - 17000 rpm. Painavat venttiilit vaativat jäykät jouset, joka taas kuormittaa muuta venttiilikoneistoa ja nokkaketjua huomattavasti enempi. Jäykemmät jouset + painavat venttiilit ovat arempia värähtelyille ja pomppimiselle, joka taas kuluttaa venttiileitä ja koneistoa lisää.
13000 rpm:ssä imuvenoja avataan ja suljetaan 108 kertaa / s. Tyypillinen venttilin aukioloaika asteissa on 240 - 250 astetta, josta puolet käytetään sulkemiseen ja puolet avautumiseen ( karkeasti laskien) .
yhteen venntiilien avautumiseen ja sulkeutumiseen menee rapiat 3,2 ms , josta puolet avautumiseen ja puolet sulkeutumiseen. Aika haipakkata on meno.
Nuo laskin pikaisesti päässä, korjatkaa jos laskuissa on virheitä.

Kirjoittaja: Jarmo NiskanenKaikissa titaaniventtiileissä on jonkinlainen pinnoite pinnassa , joka tekee siitä kulutusta kestävän. Erilaisia oksidi-seoksia käytetään yms.
Itse titaani on kevyttä ja hyvin sitkeää materiaalia, mutta ei mitenkään kulutuskestävää.

Pro Circuit ja muutama muu valmistaja tekee titaanivenoja yhdestä kappaleesta työstämällä, muut tehdään ( pääsääntöisesti) kahdesta kappaleesta materiaalikustannusten takia. Lautanen sorvataaen erillisestä kappaleesta ja varsi myös. Nämä kappaleet yleensä kitkahitsataan toisiinsa kiinni. Eli yksinkertaistaen kappaleet pyörimään vastakkaisiin suuntiin sopivassa lämpötilassa suojakaasun sisällä ..

Kirjoittaja: Saku Karvonenhttp://dirtbike.off-road.com/dirtbike/article/articleDetail.jsp?id=3312…

Siinä ois yksi tarina rosterivenoista aikkas paljon tunteja on setä päristelly.

Kirjoittaja: SIRKKU KANNISTOEli missä pyörissä pyörissä on pinnoite ja missä koko lautanen? Kuulostaa oudolta, miten liitos on tehty?

Kirjoittaja: PETTERI LIISANANTTIOnko noilla tehollisesti merkitystä onko rosteriset vai titaaniset?
Ja kupi kestää pitempää, niin että kumpi tulee halvemmaksi pitemmän päälle?

Kirjoittaja: Hannu HelinKyllä ne titaaniventtiilit ovat kokonaan titaania.
Ja olen itsekkin kuullut että lautanen ja varsi sulautettaan yhteen->jolloin syntyy tämä venttiilin heikkokohta.

Titaani venttiilillä on parempi kesto kuin millään rosteri/teräs venalla, mutta tämä titaani
materiaalina/aineksena aiheutta sen että kun sen rasitus/kuluma ylittää tietynpisteen niin ollaan äkkiä todella heikoilla jäillä.
Kun taas rosteri/teräs venat venyy ja paukkuu mut ei hajoa...

Kirjoittaja: MIKKO AIRAKSINENMorjens Mun mielestä ei kannata .Hirveesti alkaa pelaa venojen kanssa.Kun rautaset maksaa n.20-40 pala ja varmasti kestää.

Kirjoittaja: MIKAEL NYLUNDPinnoitteen kadotessa ovat venat kaput.

Jos pyörään saa rosterivenoja ja venoihin sopivat jouset + muut sälät,
niin suosittelisin niitä. Pääse jopa ajamaan koko kesän illman kannen avaamista.

Itse olen ollut tyytyväinen kibblewhiten rosterivenoihin ja jousikittiin. Keväällä ennen kauden alkua asennettiin ja en ole säätänyt kertaakaan, ajoa on kertynyt reippaasti kesällä. Pyöräni on

Kirjoittaja: ARTO AHLSTENite en omista nelaria, mutta eikös ne titaani venat oo kokonaan titaania, mutta niitä ei ole sorvattu yhdestä kappaleesta sen titaanin kalleuden vuoksi ja se varsi-lautanen liitos on se heikko kohta. olenkohan itekään jäljillä :-D

May your day be as bright and cheerful as the sunshine, and may all your efforts today lead to success and satisfaction. Have a wonderful day!