Muutoksen tuulet?
Näin vuoden vaihteessa on yleensä tapana miettiä menneitä ja haistella uusia tuulia. Näissä pienissä tiloissa ei ole mahdollista muuta kuin katsoa tulevaa. Tulevaisuus näyttää hyvää suomalaiselle motocrossille. Nämä sarjojen uudistukset, liiga yms. kevennykset harrastajien suuntaan saattavat auttaa lajia selviämään. Mutta enduron puolella on ihan synkkää. Miksi lajia pitää jatkuvasti rankaista kaikilla turhilla pilkunpäälle pantavilla pykälillä. Ja lisäksi vielä jopa uhkailla harrastajia siitä, että ovat osallistuneet liian innokkasti harjoituksiin?
Nyt meillä on taloudessa paljon pahempi lama kuin 90-luvun alussa. (Silloin sen tekivät vain typerät kotimaan poliitikot, nyt koko pallo on sen kuristuksessa)90-luvulla putosi harrastuksesta n. 70% ja vain se 30% jaksoi jatkaa. Nyt on pahimmillaan edessä sama tilanne. Nyt on lisäksi myös toinen todellinen uhka; tämä ilmaston muutos. 90-luvulla se käytännössä lopetti jääratakisat Suomesta. Nyt on sama tilanne endurossa. Talvikisat käyvät mahdottomiksi, ja kesälläkin on odotettavissa vain pelkkiä "upotuskisoja".
Se on surullista, että asenteet enduron päättäjien keskuudessa tyrmäsivät crosscountry kisojen kehityksen. Siinä olisi ollut ainoa mahdollisuus viedä lajia eteenpäin.
Ihan tämän keskustelupalstan ansiona voi kuitenkin pitää uutista, että Hangon crossirata toimii nytkin. Siinä voi olla jotakin tulevaisuutta...?? Pappa ??
- Kirjaudu tai rekisteröidy kirjoittaaksesi kommentteja
Hyvä keskustelun avaus. Tahtoisin kuitenkin korjata yhden asian. Suomessa ei ole vielä samaa lamaa kuin 90 luvun alussa
Ei se 90-luku kyllä jääratakisoja juurikaan haitannut, \"käytännössä loppumisesta\" puhumattakaan. Aika täysillä sarjat vielä ajettiin. Nyt näyttää kyllä jo toista vuotta peräkkäin hieman huolestuttalta.
Joo, 90-luvulla kisat ajettiin, oli jäätä tai ei.
http://www.teamlaine.com/images.asp?id=3380&page=10
Kun miehetkin oli silloin rautaa, niin ei ihme että ne samat on nykyään jo hieman ruosteessa. ;)
Niin se on, että aika kultaa muistot...miehet oli rautaa, ja jäät paksuja, ja radat aina hyviä...näin joulunaikaan rautaisten miesten kummuilla tuikkivat kynttilät :,,( Pappa
Nyt on vähän enemmän aikaa palata tämän keskustelun avaukseen. Tarkoitus ei ollut tosiaankaan ruveta vääntämään kättä joistakin menneistä, vaan tuoda esille ajatuksia: Kuinka nyt olevista haasteista selvitään? Mielestäni on aivan selvää, että menneeseen ei ole paluuta. Ei meille enää tule 60-luvun talvia, eikä kesiä. Nyt pitää miettiä miten voidaan toimia. Siellä Liitossa on se Strategia-ryhmä, sen pitää nyt toimia. Lajit ja säännöt pitää muuttaa tähän tilanteeseen sopiviksi. Tässä tilanteessa eivät auta, että pykäliä viilataan; kiinteä seisontatuki, tai kesäkumin nappulankorkeus tai talvikumin nastanpituus eivät näitä asioita ratkaise. Tarvitaan ihan uusia asioita, kuten esim. koko lajikirjon muuttamista. Niin ja sitten tämä talouspuoli...siihen ei kai tässä palstassa löydy ratkaisua, mutta talous joka tapauksessa määräilee kaikkien urheilulajien suuntaa. Toivottavasti keskustellaan rakentavasti tulevaisuudesta, eikä muistella menneitä virheitä. :) Pappa