äänet 2009

Tämä on yksityisajattelua, ei HMK:n, EMK:n tai SML:n näkemys. Olen kuitenkin seuraillut ja mittaillut.

Enskan säännöt todella muuttuivat 2008 kaudella niin, että mittauskierrokset nousivat. Raja on todellisuudessa paljon tiukempi kuin aiemmin. Tietääkseni käytännössä ei uutta sääntöä ole otettu käyttöön, vaan käytetään vanhaa sääntöä tiukemmin tulkittuna. Ylityksiä ei enää katsota läpi sormien. Tämä linja on mielestäni oikea, sillä endurolla ei ole ääniongelmia, jos vanhaa sääntöä noudatetaan oikein. Viime vuonna Päijänteellä oli jo melko kirjaimellinen linja, olin paikalla. Ylityksiä ei siedetty. Uutena palveluna oli tosin se, että rajan ikävälle puolelle jääneille pyrittiin antamaan jopa asennusapua varikolla, jos aikataulu antoi myöten. Eihän se paljon antanut, mutta muistaakseni neljä pyörää saatiin näillä eväillä kisaan.

Kysyjän tapauksessa on syytä olla huolestunut. Tuon aikakauden Leo Vincet ja Akrapovichit oli tehty varsin vapaamielisen desibelimittarin opastamana. Nythän tilanne on radikaalisti toinen. Taisi Leolla olla erilaisia päätykappaleita, joten ehkä niistä hiljaisenkin olisi saanut. Jatkuvia ongelmia niissä oli. Porukka oli aika pettynyt, kun crossipeli ei enää laulanutkaan ja venttiileitäkin meni myös endurossa, kun pyörää ei säädetty vaimentimen vaihdon yhteydessä.

Jos kuitenkin osallistut, niin varaudu kuristamaan vaimentimen ulostuloaukko katsastuksessa. Se on ainoa varma tapa saada äänet läpi crossinelarista, jossa on vanha \"enduro\"-putki. Viritysten pitää olla uskottavia. Pulloharjoja ja kumihanskoja on osunut matkalle. Ne voidaan tulkita myös vilpin yrityksiksi.

Tämä on siis yksityisajattelua, ei järjestäjän näkemys.

paljonko se db raja nyt on??

hei.
raja on ilmeisesti 94db.
voisiko vanhala tai joku muu asiantuntija ohjeistaa tuossa vaimennin asiassa,että mitkä toimenpiteet sitä äänitasoa pudottaisi?
mielestäni valistuksen aika olisi nyt eikä sitten siellä laakson kentällä.joku voi olla tosin sitä mieltä,että oppi menee parhaiten perille siinä katsastustapahtumassa,kun on oikein sotakypärät päässä viestiä tehostamassa.
hei.

Asiaa äänistä: http://www.espoonmoottorikerho.fi/ymparisto.html

En kyllä suostu ottamaan valistuksen puutetta omaan piikkiini. Viestejä on kirjoitettu niin, että kaikki muutkin ovat kyllästyneet.

Enduron ääniraja on perinteisesti ollut 94 dB moottorin pyöriessä sellaista kyytiä, että männän keskinopeus on 11 m/s. Raja on nyt tiukentunut niin, että männännopeus on 13 m/s. Sääntöjä on FIM-sääntöön verrattuna lievennetty niin, että ennen 2008 käyttöönotetuille pyörille on jatkettu 11 m/s -käytäntöä. Olen aikanaan lajiryhmälle osoitetussa kirjeessä ehdottanut, että 11 m/s rajaa noudatettaisiin käytännössä kaikille. Tämän perusteluna oli, että endurossa ei ole ääniongelmia, JOS pidetään 11 m/s -säännöstä ja äänirajasta oikeasti kiinni. Tietääkseni tätä käytäntöä on noudatettu, jos ylipäätään on noudatettu mitään käytäntöjä. Olen kuullut, että katsastuksissa ei äänistä ole kummemmin piitattu.

Jos vanha käytäntö jatkuu Päijänteellä, puolikkaalla crossinelari-Hondalla on hankala päästä läpi. Jos uusi käytäntö (13 m/s) on voimassa, se on erittäin vaikeaa. Seurailin viime vuonna Silvanin Petterin porukan ponnisteluita uuden nelari-Suizan kanssa. Vaimennus onnistui, mutta mikäli tiedän, aikaa ja eforttia meni runsaasti. Tulokset kisoissa ovat hyviä.

Motocrossiin ja enduroon tarkoitetut moottorit ovat erilaiset. Pakoputken paineen nousu pakoventtiilin auetessa on crossikoneella paljon jyrkempi ja vastaavasti ääni rajumpi. Jos itse moottoriin (loppupaine, pakonokan muoto, ajoitus) ei puututa, on vaimennin ainoa lääke. Mitään juuri CRF:än tarkoitettu reseptiä ei ainakaan mulla ole.

Perinteinen vaimennin on kammioon sijoitettu reikäputki, josta ääniaallot pääsevät vaimentavaan materiaaliin, \"villaan\". Resonanssikammioihin perustuva vaimennin on itse tehtynä mahdoton, vaatii niin paljon työtä, tutkimista ja ennen kaikkea tuuria.

Tarkastellaan siksi perinteistä vaimenninta. Villoihin perustuvassa absorptiovaimentimessa on neljä hallitsevaa tekijää, joihin kätevä asentaja voi vaikuttaa. Vähiten tärkeä on vaimentimen tilavuus, mutta silläkin on väliä. Tärkeimmät kaksi ovat reikäputken halkaisija ja reikäputken pituus, kumpikin ratkaisevia tekijöitä. Pieni halkaisija saa pakokaasut virtaamaan tasaisempana virtana ja suurimmat virtauspiikit hyytyvät ja jäävät kammioon hetkeksi odottamaan ulospääsyä. Pitkä reikäputki antaa äänelle enemmän mahdollisuuksia imeytyä villoihin. Lähes yhtä tärkeä kuin nämä kaksi on vaimenninmateriaali ja sen oikea tiukkuus. Äänen päästäminen reikäputkesta kammioon on hyödytöntä, ellei ääni pääse johonkin imeytymään. Liian hötö materiaali ei ime, liian tiukasta materiaalista ääni heijastuu takaisin reikien läpi.

Pieni putken halkaisija merkitsee kolkkoa elämää kireän koneen pakoventtiilille: kone haluaa työntää kamaa enemmän kuin putkesta mahtuu. Pitkä putki taas on hankala sijoittaa. Sekä pieni reikä että pitkä putki merkitsevät, että vaimentimella on kaasuvirtauksen kannalta resonassikohtia. Kone voi joillain kierroksilla olla hyvinkin iloinen, mutta joillakin taas tulee paha kuoppa tehoalueeseen.

Yleisresepti pieniä nelaricrosseja varten: pienihalkaisijainen ja mahdollisimman pitkä reikäputki mahdollisimman isoon kammioon laitettuna. 30-millinen halkaisija kuulostaa jo isolta ja 400-millinen pituus minimiltä. Laadukkaat vaimenninvillat (ei narua missään tapauksessa) ja iso pönttö.

Mitään takeita ei ole, että näillä pääsisi eri lajiin tarkoitetulla pyörällä läpi. EMK on joskus pyynnöstä järjestänyt mittausmahdollisuuden ennen kisoja, mutten tiedä, onko muilla kerhoilla vastaavaa mahdollisuutta.

Korostan vielä, että vaikka tänäkin vuonna lienen Päijänteellä mittaamassa, niin en kirjoita sääntöjä. Rajat ovat järjestäjän ja liiton määräämät ja järjestävä hyväksyy tai hylkää pyörät. Mittaaja tekee vain teknisen mittauksen. Mittauksia saa ja pitää kritikoida, mutta pitää sitten myös osata asiansa. Päijänteellä on joka vuosi melkoinen joukko \"asiantuntijoita\", jotka tietävät, miten mittausta ei pidä tehdä. Huomattavasti pienempi on se joukko, joka tietää, miten se tehdään tai pystyy perustelemaan näkemyksensä muuten kuin huutamalla.

ei näihin ääniasioista jauhamiseen kyllästy,varsinkin kun säännöt muuttuu ja tulkinnat/linjat kisa kerrallaan.vielä kun tietäis etukäteen miten missäkin asiat linjataan.
on hyvä,että vanhala jaksaa tietoaan täällä jakaa,samoin näytti emk:n sivuilla olevan aika kattavasti informaatiota.siitä kiitos.

tämänkertaisenkaan avautumisen taustalla ei ollut tavoite päästä reitille äänekkäällä pyörällä vaan välttää ongelmat katsastuksessa.

Ostamalla esim LEOVINCEN CRF 250 Xään tarkotetun kokotitaani enskarännin niin ei mitään ääniongelmia.Käy R malliin pienin muutoksin.Eikä kuumene venttiilit yms sen kummemmin

Mites noissa cross country kilpailuissa? Meneekö niissä äänet samanlailla kun endurossa? Ja mikä ero 2-t:n ja 4-t:n äänirajoissa on?

Palataan vielä hetkeksi jäähallin pihalle ja Päitsin äänimittaukseen.
Omalla kohdallani tuli jonkin näköisiä ongelmia äänien kanssa. Pyörä 08vm husse TE450. Putkena 500km ajettu Arrowin slipari killerillä. Tulos 98.2dB, ei läpi. Vaihdoin 0km ajetun vakio vaimentajan kiinni jossa on kaiken maailman hyväksynnät stanssattuna ja killeri paikoillaan, tulos 99 ja rapiat, ei läpi. Eli ei kun kuristamaan arrowia, uusi mittaus 96.8dB, hyväksytty. Mittauskierrokset oli 5400r/min pyörän mittarista katsottuna eli ilmeisesti mentiin tuon 11m/s männän nopeuden perusteella eikä 13m/s. Maksimi ääni kokeessa sanoivat tulleen 108dB (vastaava luku Kiteen mittauksessa oli 114dB).
Jotta mitenköhän noihin äänimittauksiin nyt pitäisi suhtautua? Ja mikä tuolla oli rajana? Kelihän oli pakkasella eli +2dB?.

Joku tieto olisi hyvä saada, että voisi mopon rakentaa sääntöjen mukaiseksi. Jäisi tuo arpominen ja mutina poies.

Jori

Tuo äänimittaustouhu on viimeiaikoina ainakin minun silmissäni menettänyt uskottavuutensa kokonaan. Itselläni on samoin tieliikenteeseen hyväksytty vaimennin, johon ei ole tehty mitään muutoksia ja orkkis villapanoskin paikallaan, eikä villoissa näy mitään muuta käytön jälkiä kuin nokea reikäputkea vasten olevassa pinnassa. Ja pyörä on vm. -09, eli pitäisi mennä ihan heittämällä läpi vanhan säännön mittauksella, vaikka racing-änkällä. Kaiken lisäksi pyörä on sekä paikallaan käytellen, että kaverin sillä täyskiihdytyksiä tehdessä sivusta kuunnelleen selvästio aikaisempiin pyöriini verrattuna hiljainen.

Vaan miten käy äänimittauksissa? Samasta pyörästä on saatu 92, 95, 97, 92db, em. järjestyksessä. 95 Laaksossa ja yks kaks Jämsässä (mittausporukan toimintamalli muuten aika asiaton) äänet onkin mukamas tuplaantuneet (olisi kelin perusteella pitänyt tulla 94). Kas kun korvalla ei äänien voimistumista huomannut, eikä ole vaimentimestakaan mitään kadonnut, eikä ole ihmeiden aika ohi muutenkaan, kun auton perässä kotimatkalla äänet putosivat itsekseen 5db!

Järjestäjä ei ole asiaa mitenkään kommentoinut, enkä tiedä kuka kierrosten mittaamisesta vastaa, mutta olettaisin ongelman olevan juuri siinä. Ainakin tuo minun pyörä on varsin tärinätön ja kotioloissa mittaus on tehty tulpanhatusta, Päitsillä jollain hurumetodilla kytkinkopasta (dieselien katsastuksessa rpm mitataan pakoputken päästä). Mitä kiihtyvyysanturilla koitin kierroksia mitata tätä, oli tyhjäkäynti kohinaa laidasta laitaan ja suodatuksen jälkeen n. 6000rpm... et repikää siitä.

Yleensäkin mittauksen toistettavuus pitäisi olla hyvä, jotta voitaisiin väittää mitään tuloksista. Toivoisinkin saavani siihen tarvittavan selvityksen käytetyistä laitteista ja niiden toimintaperiaatteista. Kierroksia ei voida myöskään mitata jollain satunnaisesti toimivalla menetelmällä ja kuskilla oikeus vaatia vaihtoehtoista mittausmenetelmää. En voi kun kauhulla ajatella tulevaisuutta, kun sekä ruiskutus, että kipinä annetaan useampivaiheisena.

Näin homma ei voi jatkua, että tulokset on mitä sattuu ja katukäyttöön hyväksytyt laitteetkaan eivät uusinakaan MUKA täytä paljon löysempiä vaatimuksiakaan.

Raja on 11 m/s kierroksilla 94,9. Meillä on tarkkuusmittari, siitä saa 1 dB:n anteeksi (95,9). Alle +10 lämpötilassa saa yhden dB:n (96,9) ja pakkasella 2 (97,9). 98,2 dB on yli rajan. Tässä on jo julmetusti annettu anteeksi. Todellisuudessa lämpötila ei aiheuta moisia eroja ja lisäksi mittari on tarkempi kuin 1 dB.

Toinen juttu on se, että sääntöjen mukaan kierrosten pitäisi olla 13 m/s vastaavalla nopeudella, me käytämme 11 m/s nopeutta läpipääsyn helpottamiseksi. Tämä tarkoittaa, että sääntöjen mukaiset dB-lukemat ovat meidän kokeittemme mukaan (kymmeniä pyöriä) 3-5 dB korkeammat kuin meidän tuloksemme. Olemme oma-aloitteisesti noudattaneet sääntöjä paljon löysempää käytäntöä.

Husse kuuluu niihin merkkeihin, jotka myyvät säälimättä kaukana voimassa olevien sääntöjen rajoista olevia orkkisvaimentimia. Niihin tehdyt merkinnät eivät tee niistä hiljaisia. Tämä on ominaista eteläisen Euroopan valmistajille laajemminkin. Ääniongelmat keskittyvät aina tiettyihin merkkeihin ja moottorikokoihin. Mittaustavat eivät muutu, jotkin valmistajat vain pelaavat reilumpaa peliä tai ovat kattavamman kuluttajasuojan maista.

FIM:llä ei ole organisaatiota, joka hyväksyisi tai hylkäisi putkia. FIM-merkinnät ovat valmistajien erikoinen markkinointikikka. Palauttakaa putket ja pyörät, jos ne on ostettu endurosääntöjen mukaisina eivätkä kelpaa katsastuksissa. Teitä on kusetettu.

Jos Tuija saa omissa mittauksissaan tulokseksi pelkkää kohinaa, niin tarkoittaa se todella sitä, että kukaan muukaan ei pysty mittauksia tekemään? Olisiko kaikki osaaminen keskittynyt yhteen paikkaan eikä meille muille jäänyt mitään?

Meidän mittarit, menetelmät, osaaminen ja toiminta yleensäkin käy kerran vuodessa FIM:n teknisten delegaattien hyväksyttävänä. Näin on ollut jo aika monta vuotta. Viimeksi elokuussa Heinolassa, tänä vuonna tulee Vantaalla sama eteen. Brysselin komissaari saa omia tuloksiaan tieliikennemittauksissa, me omiamme toisella menetelmällä.

On tiedossa, että mittauksiin ei kaikkialla suhtauduta samalla vakavuudella. Joka vuosi käydään sama äänirituaali läpi. Alkuvuoden kisoissa ei paljon mittailla ja kuskit saavat valheellisen kuvan pyöriensä tilanteesta. Sitten Päijänteellä, vuoden tärkeimmässä ja ylivoimaisesti kalleimmassa kisassa, koko totuus paljastuu, kun jo ammoin voimassaolleista ja nykyisistä paljon helpotetuista säännöistä pidetään kiinni. Eräs kuski kertoi, että hän oli suorastaan pyytänyt pyöränsä mittaamista Päijännettä varten jossain alkuvuoden kisassa eikä siihen ollut suostuttu. Tähän rituaaliin kuuluu myös, että hyvissä ajoin ennen Päijännettä pyydämme, että alkuvuoden kisojen ääniä jotenkin kontrolloitaisiin, ettei koko läjä kaadu meidän päällemme ja että kuskit saisivat oikean käsityksen tilanteesta.

Mistä Tuija tietää värinämittauksen toistettavuuden? Emme havainneet häntä paikalla, kun asiaa tutkittiin. Voin kertoa, että suhtaudumme asiaan varsin vakavasti.

Yhden Shercon vaimennus perustui pakoputkeen tungettuun bensakanisterin trattiin. Olisiko se pitänyt hyväksyä, jos siinä olisi ollut Brysselin komissaarin leima riippumatta siitä, mitä mittarit näyttävät? Olisiko tratti ollut paikallaan komissaarin mittauksissa?

Onko Tuijan pyörässä Shercon takuut siitä, että vaimennin ei koskaan tule muuttumaan tehtaalta lähdettyään?

Minä ja Vicke vastaamme omista mittauksistamme, muut omistaan.

Ensi vuonna koko äänimittausmenetelmä muuttuu täysin toisenlaiseksi. Kiteellä ja Päijänteellä tähän ovat jotkut jo tutustuneet. Mitään rajoja ei ole vielä määritelty. Mittausmenettelyssä ei tarvita mitään tietoa pyörästä eikä kierroslukuja lainkaan.

Toistettavuutta, etenkin tarvittavia laitetietoja tekemienne mittausten toistettavuuteen, edellä peräänkuulutin. Et kertonut. Nähtävästi olet myös kierrosten mittauksesta vastuussa. Kyllä tuolla asiantuntemuksellasi ja kokemuksellasi pitäisi pystyä selittämään tuo 95 ja 97 dB, eli käytännössä: myöntää jotain menneen mittauks(i)essa pieleen.

Siitä toisesta samanlaisesta pyörästä kyseisessä katsastuksessa en muuta tiedä kuin sinunkin sanojesi mukaan (Laakso 27.3.) pyörän räkineen törkeästi katsastuksessa. Tekniset neuvosi olisivat varmaan olleet heille tarpeen. Mutta hyvä kun on maahantuoja, joka kertoo asioista avoimesti ja Hempulla ollut ongelma syineen on jo minunkin tiedossani. Jos vaikka omakin alkaisi räkiä. Vaikka miksi alkaisikaan, kun nyt tietää miten se ennaltaehkäistään.

En voi olla lisäämättä keskusteluun havaintoa perjantaina Laakson pätkällä. Lähtösuoralla yhden pyörän ajaessa ohi lensi maahan A nelosen kokoinen rätin pala. Olen melko varma että se tuli putkesta. Ilmeisesti vielä vanhoja kikkoja käytetään.

Näiden kikkojen takia Juustoportilla ja vielä Jämsässä mittailtiin lisää. Kuormasta syövien takia kaikki muutkin kärsivät.

Tuijalle: äänimittauksen tarkoituksena ei ole tarjota tarkkoja lukemia pyöristä, jotka läpäisevät katsastuksen. Kiinnostavaa on, onko peli hyväksyttävä vai ei. Sekä 95 että 97 ovat hyväksyttäviä suorituksia ja jos pyörä selvästi läpäisee, niin lukema voi hyvinkin heittää jopa tuon verran. Pöytäkirjaan on merkittävä jokin lukema. Sua varmaan kiinnostaa pilkuntarkka lukema ja ehdit niitä omissa ympyröissäsi mittailemaankin. Päijänteen jonossa on ajan kanssa vähän heikompaa ja palvelutasoa on valitettavasti pudotettava. Jos jonossa ei ole ketään, niin voidaan ottaa tarkemmin. Viime vuonna piti tehdä tarkat mittaukset muistaakseni viranomaisten takia myös selvästi hyväksyttävistä pyöristä ja jono oli sitä myöten. Lajin sisältä ei moisia toiveita pitäisi esittää.

Paljonko tuli jarrujen tarkaksi momenttilukemaksi, kun jarrut tarkastettiin? Kai sielläkin vaadit tarkan lukeman etkä vain havaintoa siitä, ovat jarrut kunnossa vai ei?

Äänimittauksen uskottavuus siis heikkenee entisestään. Kummassakaan mittauspaikassa ei nimittäin ollut tuolloin jonoa. Minua kiinnostaa pyöräni äänissä vain kaksi seikkaa: 1)Haluan pyöräni olevan hiljainen 2) Sen pitää mennä äänistä läpi silloin kun äänet ovat sen mukaiset ja asiasta pitää voida varmistua etukäteen

Koska äänet mitataan katsastuksessa, katsoin parhaaksi tutkia asian etukäteen myös mittaamalla, en vain tunnustelemalla. Sitten kun alatte mitata jarruja, pitää nekin varmaan mitata itse etukäteen, ollakseen varma...

Mittausasian puimista voidaan jatkaa minun puolestani vaikka Lajiryhmän kanssa. Spekulointia kahdesta äänimittarista, 5dB erosta, jne. on turha näppiksellä jatkaa. Aloitetaan syyn etsiminen testaamalla molempia kierrosluvun mittausmenetelmiä. Harri \"tiedän äänimittauksista ihan kaikesta ihan kaiken\" Vanhalan varpaille taitaa nyt olla astuttu pahemman kerran. Ei taida kuskeilla olla mitään oikeuksia, tästä pyörremyrskystä edellä päätellen.

Toivottavasti päästään siirtymään uuteen mittausmenetelmään mahdollisimman pian, ettei mene koko touhu ihan lottoomiseksi.

Onpas taas tutuntuntuista tekstiä. \"Vain minä olen oikeassa\". Esitäpä Tuija nyt ihan aikuisten oikeasti jotain, jolla kumoat Harrin/Vicken. Tuo jankuttaminen on niin turhaa. Eiköhän tässä muutamana viime vuotena Harri/Vicke ole osoittanut osaamisensa tällä alueella. Jos nyt en väärin muista, niin Vicke myi ja toteutti meluntorjuntaan ohjeita, korjauksia jne jo -90 luvun alkupuolella, saa korjata jos olen väärässä.
Koko ajan kannattaa muista vertaillessa eri testaajien tuloksia, että jokainen testaaja vastaa omista tuloksistaan. Esim. olette saaneet edullisia lukuja jossain ja sitten toisessa menee poskelleen, niin onko vika automaattisesti tässä jälkimmäisessä? Mielestäni ei välttämättä. Tuijallakin on sen verran teknistä osaamista, että pitäis varmaan ensi ajatella ja vasta sitten alkaa soittaa suutaan.
Mitään en asiasta tiedä, mutta.......
Kymis

Nyt TANAN känkkäränkkä.. sirkku... ääh TUITTU pidät sen pääsi kiinni, sä pääsit ajamaan kisoihin, etkä edes maaliin päässy.. ni älä muiden päälle kaada omaa kiukkua.. hankkisit elämän ja keskittyisit vaan vaikka seuraaviin kisoihin.. sähän alat olemaan elävä vitsi noissa kisoissa!!!!! Päitseissä mittaukset ja katsastus oli hyvät, ja asian mukaiset.. kiitos siitä.

Vastaan vain sinulle Paavo.
Esitin edellä niin hyvät perusteet kun julkisesti minun kannaltani on mahdollista. Mittausta ei ole suoritettu tyyliin Nokian kännykällä, enempää tietoa en voi valitettavasti antaa.

Jos 97dB on todellinen, kierrosluku totuutta vastaava äänitaso pyörästäni Jämsässä, on maailma muuttunut varsin ihmeelliseksi. Kierrosalue kun on Harrin kertoman mukana sama kuin on ollut tähän astikin. Mikä asian tekee ihmeelliseksi, on mittaus vs. korvalla kuultava melu, sillä A-alueella mitattaessa mittauksen pitäisi suhteellisen hyvin jäljitellä kuuloaistimusta (mikä virallinen termi lieneekään) melusta ja pyörä on todellakin hiljainen. Kuten hyvin tiedät, minulla on ollut aika monta eri mallista kisanelaria ja niistä jokaisesta on ääniäkin katsastuksissa mitattu, pahimmatkin 96dBA sisään. Eli jossain nyt mättää aivan varmasti.

Tilanne on minunkin kannaltani erittäin ikävä. Tuntuu, että olen niitä (harvoja) kuskeja, joita äänet kiinnostaa senkin jälkeen, kun on läpi päästetty, tai ei ole edes mitattu. Onneksi olen pyörieni äänistä havaintoja tivannut myöskin eräältä \"norsun muistin\" omaavalta henkilöltä, on edes jotain katetta väitteille olemassa. Tämä sen jälkeen, kun erääseen pyörään orkkis villapanos hiljattain vaihdettuna ei laite kelvannutkaan. En ollut sitä kuunnellut ilman kypärää, mutta katsastuksessa sen tein ja olin tyrmistynyt, vihainen, ymmälläni.

Mikä tilanteesta tekee nyt ikävän, on tämä asetelma: todellisuudessa hiljainen pyörä, jota voi autotallissakin huudattaa sen minkä koneesta lähtee, ilman korvakipua. Ja se muka rääkyy kuin pahinkin rossipeli? Kyllä jossain päin mittausta on nyt ongelma, haluttiinpa sitä myöntää tai ei.

Itse halusin vain selvittää miten kierroslukumittaus teknisesti on toteutettu, voidakseni tutkia asiaa selvittääkseni syyn tähän outoon vaihteluun. HMK:lta en ole asiaan edelleenkään mitään vastausta saanut, en liioin Vanhalalta. Vnahala varmasti tietää minkä valmistajan mikä mittari käytössä oli, muttei kerro. Herää kysymys, miksi ei? En itsekään pidä tuota 92db lukemaa kovin luotettavana, vaikka samalla mittarilla 13m/s (7500rpm) saatiinkin rajoilla olevat äänet. 92dB on silti niin kovin vähän. Mutta vaikka se heittäisi -1dB, on ero käsittämätön.

Vastaan vielä Pentille, vai kuka se huutelikaan: Harrilla, äänillä tai katsastuksella ei ole mitään tekemistä keskeytyksen kanssa. Vessasta jaloilleni päästyäni oli vaan jo yhteishuoltokin lähtenyt, AT-asemakin purettu, poissa. Eikä olisi terveyskään enää sallinut kilpailun jatkamista. En kaipaa suunsoittoasi, kammohuono tuuri Päitseillä riittää, kiitos!

Nyt täytyy vaan sen verran selventää, että en ole tähän keskusteluun osallistunut mitenkään. En enää keskustele koskaan näistä ääniasioista. Enkä enää ole tällä palstalla erimieltä naisten kanssa, koska he ovat aina oikeassa. Hyvää yötä. ;) Pappa

Jos oma kirjoitus vaikuttaa törkyiseltä julkistettuna, niin ei se sen paremmalta näyttänyt privaatistikaan luettuna. Solvauksessa ja nolaamisessa on siirrytty itsepalveluun, ei siihen muita tarvita. Tein vain leikkaa-liimaa-lainauksen.

Niille, jotka vielä jaksavat:

Endurokilpailun katsastuksen tarkoitus:
- selvittää, täyttääkö väline säännöissä määritellyt urheiluvaatimukset
- onko pyörä turvallinen

Jos moottoripyörässä on huonot jarrut, sitä ei päästetä kilpailuun. Jos moottoripyörä on liian äänekäs, sitä ei päästetä kilpailuun.

Jos katsastukseen tuotava pyörä, vaikkapa Sherco, on aivan liian äänekäs siksi, että sen ruisku ei toimi, se hylätään. Katsastus ei ole korjaamo. Katsastaja olettaa, että pyörä tuodaan toimintakuntoisena ja kilpailukykyisenä tarkastettavaksi. Ääntä ei mitata arvaamalla, millainen ääni pyörästä tulisi, jos se olisi kunnossa. On helpompaa kaikille, että pyörä laitetaan kuntoon ennen kilpailua eikä vasta katsastuksessa.

Pyörä ei läpäise katsastusta sillä perusteella, että siihen on vaihdettu vaimennin tai villat. Se läpäisee katsastuksen, jos sen äänet ovat kohdallaan. Ei tässä sen kummemmasta ole kysymys.

Mittakalustoa ei ole mulla käden ulottuvilla, joten tarkkoja tyyppejä en tähän hätää saa annetuksi. Toivoisin sen riittävän, että kalusto on FIM:n vuosittain tarkistama ja että saamme toistuvasti FIM:n teknisen delegaatin kanssa saman tuloksen.

Sääntöteknisesti katsastuspäällikkö vastaa alaistensa tekemistä mittauksista. Tästä eteenpäin on sitten kilpailun johtaja, tuomaristo, joiden kanssa on keskusteltava.

Ei voi muuta sanoa kun että onpa kumma laji tuo enduro. Tietysti on hyvä että näihin ääniasiohin puututaan kun noi sähkömopotkin on vielä kehitykseltään vähän kesken. Innolla odotan sitä hetkeä kun suurissa yhteislähdössä pyörät kiitävät ohi hurjaa vauhtia ja äänet on kaikissa kuin ompelukoneissa. Siinäon sitten sitä moottoriurheilua parhaimmillaan. Omasta mielestä säädökset pitäisi määrittää sen mukaan mitä valmistajat pystyvät tarjoamaan tämänhetkisille pyörämalleille. Kuulostaa hieman oudolta kun uusi kaupasta ostettu enduropyörä ei mene äänimittauksista läpi? Näihin asioihin olisi tietysti voitu tehdä pidmmän välin suunnitelma jossa tiukempiin äänimittauksiin siirrytään pikkuhiljaa, voi olla että näinkin on tehty. En tiedä. Nyt tuntuu suomenmaassa olevan aika paljon kiukkuisia enduro-ihmisiä. Kumma laji tuo enduro. Omasta mielestä kyllä tähän maailmaan ääntä mahtuu, ääni on sellaista saastetta että se ei varsinaisesti aiheuta mitään radikaalia rakkaalle pallollemme. Yllättäen siitä kuitenkin on tullut pahin vihollinen moottoriurheilussa. Eiköhän kohta crossiradoillakin pidä olla putkissa kerhon/liiton/ympäristöviranomaisten leimat, jotta sillä saa ajaa. Koska jos naapuri oikein kuuntelee niin kuulee läheisen crossiradan melusaasteen. Kilometrin päässä oleva lentokenttä ei kuitenkaan haittaa... Eiköhän kielletä kaikki turhat laitteet kuten crossi- ja enduropyörät.

No mutta silti, aikuiset ihmiset, herätys! Uskomatonta lukea mistä ihmiset täällä tappelevat, siis oikeasti tappelevat! Käyttäkää sama energia johonkin järkevään. Jos pyörä on liian äänekäs niin kättä taskuun ja uutta putkea kiinni. Sillä se hoituu! Tai sitten voi lopettaa kilpailun, ei tartte enää tapella...

Oikein hyvää vääntöä , mutta yksi kysymys Vanhalalle, Mikä mahtoi olla hylky määrä äänten osalla? Itselläni oli uudet villat , eikä ollut ollut vaikeuksia, ja muuten oli katsastus hyvin asiallista toimintaa.

Pyöriä hylättiin arviolta parikymmentä, pöytäkirjat ovat HMK:lla.
Mielestäni alkaisi olla aika tiukentaa linjaa ja sanktioida selvät vilpit. Röyhkeimmät ottavat lisäviritykset pois jo ennen suljettua varikkoa. Jotkut tuovat kesken kisaa pidetyssä tarkastuksessa katsastuksessa olleen päätykappaleen mukanaan mittaukseen, kun eivät ehtineet sitä vaihtaa huoltoautolla.

Vilppiä harrastetaan niin kauan kuin sitä siedetään.

Laitan toisen otsikon alle tekstiä siitä, miksi orkkisvehkeet eivät mene läpi. Menee tässä hukkaan.