Nordman Starkilla spooriin: ”Lähden maltillisesti 37 hevosvoimalla, niin sillä ehkä pääsee maaliin”
Keravalla ajettava Talaria endurosprint saa kunnian olla tämän kauden ensimmäinen kotimainen endurokisa. Ensimmäistä kertaa spoorissa nähdään myös Stark VARG -merkkinen, sähkön voimalla liikkuva enduropyörä. Pyörää kuljettaa Vantaan Moottorikerhoa edustava Tom Nordman, joka sijoittui viime kaudella V50-luokan Suomen Cupissa viidenneksi.
Sinulla on pitkä kokemus endurokilpailuista. Mikä sai sinut hankkimaan nyt sähköpyörän?
- Olen seurannut noita markkinointilupauksia pyörän alusta lähtien ja ne näyttivät suorastaan kohtuuttoman hyviltä. Sitten odottelin muutamia testituloksia ja -palautteita, jotka nekin olivat yllättävän hyviä. Minulla on ollut sähkömaastopyörä yhdeksän vuotta ja ajan sähköautolla niin ajattelin, että jos samat hyödyt siirtyvät myös moottoripyörään, niin onhan sitä kokeiltava. Ostin sen sillä ajatuksella, että siitä tulisi pojalle pyörä, mutta ei hän sillä ole ajanut. Minä olen sitä laitellut ja laskeskelin, että tällähän voisi ajaa sprinttienduroa ja ajattelin, että lähden kokeilemaan.
Pyörähän on suunniteltu crossiin. Se tarvitsi siis ainakin vastaavat muutokset kuin bensapyöräkin, mutta entä jotain muuta?
- Suurin muutos on ollut tehdä valot. Voisi kuvitella, että sehän nyt ei ole temppu eikä mikään tehdä valot sähköpyörään, mutta ei se ole kuitenkaan mikään yksinkertainen asia. Siinä on omat riskinsä lähteä näpelöimään korkeajänniteakun ulostuloja ja ottaa sieltä ulos 12 volttia. Minulla meni aika kauan, ennen kuin selvisi, miten saan sen tehtyä. Iskunvaimennus teetti myös aika lailla töitä, sillä se piti saada enduroon sopivaksi, koska alkuperäinen vaimennus on crossikäyttöön tarkoitettu. Pohjamon Petri sen minulle rakensi. Bensapyörässä korotan aina myös penkkiä, tässä sitä en ole tehnyt. Jalkatappeja olen myös hiukan alentanut, jolloin polvikulma ei ole niin tiukka.
Kuinka paljon olet ehtinyt pyörällä ajaa ja miltä se tuntuu jos vertaat sitä vaikka aiempiin pyöriisi?
- Olen ajanut sillä nyt noin 15 tuntia. Kytkimen käyttö, vaihtaminen ja tehoalueen hakeminen jäävät kokonaan pois, jolloin voi keskittyä pelkästään maastoon ja ajamiseen. Siitä saattaa tulla jotain etua etenkin tällaiselle harrastajalle.
Onko ajotapa erilainen, koska esimerkiksi vaihteita ei ole?
- Siinähän ei ole kytkintä eikä jalkajarrua. Takajarrukahva on kytkinkahvan tilalla. Se on valtava etu spooriajossa, koska sitä voi käyttää kevyesti koko ajan vaikka yhdellä sormella, jolloin se ei pääse jäätymään. Mutka-ajossa ei myöskään tarvitse jarrutuksessa nostaa jalkaa, jolloin tasapainon säilyttäminen on helpompaa. Myös mutkasta lähteminen on sähäkkää, koska mitään vaihtovirheen mahdollisuutta ei ole, vaan se on aina optimiteholla. Se on kyllä aika hämmentävä kokemus. Olen myös huomannut, että oikea käsi väsyy tosi paljon. Se johtuu siitä, että tässä vauhtia joutuu säätämään pelkästään kahvaa kääntämällä. Toki tässäkin voi säätää tehot niin ylös, että ranneliike jää pienemmäksi, mutta se johtaisi todennäköisesti siihen, että ennemmin tai myöhemmin pyörä karkaisi käsistä.
Tom Nordman on pitkän linjan enduroharrastaja.
Minkälaiseksi olet säätänyt Starkin ja miten se tapahtuu?
- Säätö tapahtuu Stark VARGin kännykällä. Siitä säädetään suoraan tehot ja moottorijarru. Tehon voi säätää 10-60 hv:n väliltä ja moottorijarrun 0-100:n välillä, joten kombinaatioita on aika paljon. Sitten on vain haettava sellainen yhdistelmä, joka tuntuu hyvältä. Jos sitten kisassa kokee, että pitää saada tehoa lisää niin ei muuta kuin painaa nappia ylös. Sitten voi taas vaikka siirtymällä rauhoittaa menoa. Ajan Keravalla varmasti siirtymän jollain 20 hv:lla ja säästän akkua.
Pyörän valmistaja lupailee aikamoista akun kestoa. Olet tuon varmasti itse kokeillut kuinka pitkälle akku riittää? Onko pelkoa, että kisa jäisi sen takia kesken?
- Olen ajanut sillä testiajoa ja myös kerhokisoja. Onhan siinä oikeasti riski, että akku loppuu kesken kisan. Olen laskenut, että se on siinä ja siinä. Lataan sitä kuitenkin kierrosten välissä sen, minkä ehtii ja sitten on mentävä ihan viime tipassa AT:lle. Olen ajatellut, että lähden maltillisesti 37 hevosvoimalla, niin sillä ehkä pääsee maaliin. Olen ajatellut, että ensimmäisen kierroksen ajan tosissani, että näen kierrosajan, joka on vertailukelpoinen toisten kilpailijoiden kanssa. Ennen viimeiselle kierrokselle lähtöä otan sitten vaikka AT:ta, jos tarve vaatii.
Onko tämä vain kokeilu vai jatkatko kisailua pysyvästi Starkilla?
- En osaa vielä sanoa, kun en tiedä vielä mitä tulen edes ajamaan. Kaikkia kisoja tällä ei voi kuitenkaan ajaa, koska reittikisat on pakko ajaa bensapyörällä. Kyllä tällä ajaminen on kuitenkin puraissut niin paljon, että mielenkiinnolla katson, miten tulen tällä jatkossa ajamaan. Joka tapauksessa kaikki kerhokisat ja harjoitukset haluan ajaa tällä.
Minkälaisin odotuksin lähdet kisaan?
- Olen niin pitkään ajanut enduroa, että ei tuloksella ole väliä. Totta kai kun kypärä vedetään päähän, niin tosissaan ajetaan, mutta paljon enemmän minua motivoi tässä lähinnä uusi kokemus.