Huomioita Anaheimista

Amerikan supercross-sarjan kauden kolmas kisa kaasuteltiin viikonloppuna Anaheimissa, jonne tein perinteisesti vierailun. Anaheim on suomalaisittainkin hyvä paikka käydä katsomassa supercrossia, sillä siihen pystyy helposti yhdistämään lomailua Kaliforniassa. Nykyisin Finnair lentää myös suoria lentoja Los Angelesiin, joten noin 11 tunnin lennon jälkeen onkin jo jonottamassa LAX:n lentokentän passitarkastuksessa. Angelisin baseballstadion on myös helppo paikka vierailla, sillä stadionin ympärillä on runsaasti parkkitilaa ja kisan lisäksi varikolla riittää tapahtumia. Koska Kalifornia on Amerikan motocrossin Mekka, niin tunnelmaa riittää myös katsomossa.

Rata ja aika-ajot

Rata Anaheimissa oli kauden ylivoimaisesti haastavin ja meno etenkin päivän ensimmäisissä 250-luokan C-ryhmän harjoituksissa oli hurjaa. Kuskeja oli nurin siellä täällä ja näytti, ettei päivän kisasta tule mitään. Etenkin röykkysuorilla meno oli lähes järjetöntä. Kun hetken kuluttua radalle tulivat A-ryhmän kuskit, näytti että he olisivat ajaneet täysin eri radalla. Röykkysuorat menivät lähes lentämällä ja vaikka A-ryhmän kuskeillakin oli paikoin hankaluuksia, vauhti oli täysin eri luokkaa.

Aika-ajot päättivät myös kolmen Tampereen Supercrossissa mukana olleen kuljettajan kisapäivän. Bubba Pauli ja Joan Cros eivät päässeet 40 nopeimman joukkoon ja illan kisa jäi haaveeksi. Cros oli loukannut kisaa edeltävällä viikolla polvensa ja ontui jalkaansa pahemman kerran jo perjantaina varikolla. Cros kaatui vielä päivän toisessa aika-ajossa ja kytkinkahvan runko meni poikki, joten hän ei päässyt edes yrittämään loppuun asti. Cade Clason puolestaan ajoi 40 parhaan joukkoon, mutta kaatui toisen aika-ajon loppupuolella ja mursi peukalonsa. Clason yritti ajaa vielä iltakisassa, mutta totesi jo alkuerän startissa, ettei pysty ajamaan. Clason kiersi kisaa yhden kierroksen verran ja kaarsi sitten varikolle.

Ferrandis vs. Craig

Anaheimissa nähdään usein mielenkiintoisia kilpailuja ja niin kävi tänäkin vuonna. Tällä kertaa 250-kuutioisten finaali jätti tapahtumien osalta ison luokan varjoonsa ja kaikki puhuivat kisan jälkeen luonnollisesti Dylan Ferrandiksen ja Cristian Craigin törmäyksestä. Luonnollisesti amerikkalaiset supecrossfanit lynkkasivat täysin Ferrandiksen toimet, olihan vastapuolena 20 kilometrin päässä stadionilta asuva Craig. Kaikki jotka tilanteen näkivät (luultavasti video ei jäänyt keneltäkään näkemättä), pitivät Ferrandisia syyllisenä. Sellainen hän olikin ja hän itsekin tunnusti asian kisan jälkeen. Yrittikö Ferrandis sitten tarkoituksella teilata Craigia? En ainakaan itse jaksa uskoa siihen. Ranskalainen teki karkean arviointivirheen ja kun kisassa tehdään päätökset sekunnin murto-osissa, teki hän vain yksinkertaisesti väärän päätöksen. Ferrandis ei ole niin tyhmä, että turhaan riskeeraisi omaa terveyttään, sillä yhtä lailla hän olisi törmäyksessä itse voinut vaikkapa murtaa jalkansa. Onneksi tällä kertaa kumpikaan ei loukkaantunut, mutta valitettavasti Craigin kisa jäi kesken hänen pyöränsä tangon väännyttyä ajokelvottomaksi.

Uusi australialainen tähti

Pikkuluokan suuri tarina oli myös Jett Lawrencen ajo. Juttelin 16-vuotiaan australialaisen kanssa perjantain lehdistöpäivänä ja hän kertoi, että odotti voittoa jo edellisenä viikonloppuna, mutta ajoi silloin jarrupolkimen heinäpaaliin ja joutui käymään varikolla. Anaheimissa Lawrence johti lähes sensaatiomaisesti uransa kolmatta supercrosskilpailua lähes maaliin asti. Jos Lawrence ei olisi kaatunut selvässä johtoasemassa kisan loppupuolella, olisi hän luultavasti voittanut kilpailun. Nyt kaatumisen jälkeen Lawrencen ajo meni täysin sekaisin ja hän oli lähellä kaatua monta kertaa uudelleen. Näiden kaikkien virheiden jälkeen Ferrandis tavoitti hänet viimeisellä kierroksella ja ohittikin nuorukaisen. Kisan toiseksi viimeisellä suoralla Lawrence yritti vielä kaikkensa, mutta kaatui jälleen ja mursi solisluunsa. Hän ajoi kuitenkin itsensä amerikkalaisten sydämiin ja jatkossa kaikki muistavat Lawrencen. Toivottavasti sama vauhti jatkuu, kun hän palaa loukkaantumisen jälkeen takaisin radoille. Kannattaa muuten muistaa myös se, että Lawrence ajoi elämänsä ensimmäisen kerran supercrossradalla vasta viime syksynä, joten potentiaalia miehessä on.

Viimeinkin Tomac

Isossa luokassa Eli Tomac pääsi viimein omalle tasolleen, tai voidaan jopa sanoa, että yli sen. Jälleen kerran Tomacin startti oli surkea, mutta hänen käsittämätön nopeutensa röykkysuoralla vei hänet lopulta ylivoimaiseen voittoon. On mielenkiintoista nähdä, pystyykö Tomac jatkamaan vauhtiaan myös tulevana viikonloppuna. Mikäli niin tapahtuu, saavat muut huolestua myös mestaruustaistelun osalta.

Ken Roczen ei ollut kotonaan röykkysuorilla, mutta ajoi varmasti toiseksi ja nousi pistekärkeen, sillä kärkipaikkaa pitänyt Justin Barcia oli täysin hukassa pattisuorilla ja oli maalissa vasta yhdeksäs.

Cooper Webb on viimein toipunut pahasta flunssastaan ja ajoi kolmanneksi. Myös Webbin osalta on mielenkiintoista nähdä hänen vauhtinsa tulevana viikonloppuna. Jos Webb on tosiaan parantunut, niin mies saatetaan hyvinkin nähdä korkeimmalla korokkeella nopeasti. Jos niin ei käy, saattaa mestaruustaistelun osalta juna mennä Webbin osalta ohi.

Alkukauden supertähti Adam Cianciarulo oli jälleen aika-ajon nopein, mutta ei kilpailussa päässyt mukaan kärkitaisteluun. Kuudes sija on kuitenkin hyvä, kun muistetaan luokan taso.

Suomalaisille tuttu Alex Ray ajoi itsensä finaaliin mukaan ja oli 21. Ray tuskaili hieman pyöränsä säätöjen osalta, mutta on menossa niiden osalta oikeaan suuntaan.

Amerikan supercross-sarja jatkaa Kaliforniasta Arizonaan, jossa kaasutellaan kauden neljäs kilpailu tulevana viikonloppuna. Allekirjoittanut hyppää kuitenkin lentokoneeseen ja suuntaa kotimaisen endurokauden avaukseen Karkkilaan. Ensi viikolla ovatkin luvassa sitten Karkkilan huomiot.