Istukkapintojen isontaminen

Kirjoittaja: Henri RissanenElikkäs onko porukka tehnyt kyseistä operaatiota ja mitkä on ollut tulokset? Kuulin tossa, että pidentäs koneen kestoikää. Miinuksena sanottiin, että syö vähän tehoja pois ja kyseessä 250cc 4t crossi. Kertokaapa mielipiteenne ja kokemuksia kyseisestä operaatiosta jos joku nyt on tehnyt tai kuullut vastaavasta.

Kiitos.

Kirjoittaja: Harri VanhalaTarkoittaako tämä istukan tiivistävän pinnan leventämistä?

Jos, niin ehkä se lisäisi kestoikää, kun venttiilin sulkeutumismäjäys jakautuisi isommalle pinnalle. Toisaalta venttiiliäkin pitäisi muokata vastaavasti eikä se ongelmallisille titaanivenoille onnistu. Teräspuolella ongelma ei niin paha ole muutenkaan.

Tiivistävälle pinnalle ei leveys muutoin ole eduksi. Huippukireissä venttiileissä (F1) tiivistävä pinta on kaareva, jotta tiivistys tapahtuisi hyvin kapealla viivamaisella pinnalla ja pintapaine (joka viime kädessä tiivistää) olisi suuri. Isossa pinnassa tahtoo olla kevyttä vuotoa, joka aikaa myöten vuotavan kaasun takia syö venttiilin tai istukan. Tämä näkyy tehon katoamisena ja ensin käynnistysongelmina.

Jos käytettäisiin vakioventtiiliä ja -istukkaa ja niitä muokattaisiin tiivistävän pinnan leventämiseksi, se johtaisi myös venttiilin painumiseen syvemmälle kanteen. Tämä taas aiheuttaisi muutoksen säätöihin. Samoin puristussuhde hiukan alenisi, mutta hyvin minimaalisesti.

Paremmin asiaan perehtyneet kommentoinevat lisää. Kovin viisaalta ei tuo ajatus sikäli kuulosta, että ylimääräisiä varoja ei näissä kireissä kansissa juuri ole.

Sellainen mahdollisuus pienissäkin tiloissa on, että tiivistävää kulmaa muokattaisiin. Kun olen tutustunut ilmajäähdytteisten Bemareiden muinaisiin ongelmiin, niin tiedän siellä kokeillun lyijyttömyyteen siirtymisen aiheuttamien pahojen ongelmien myötä vastaavaa kikkaa. Muutettiin tiivistävän pinnan kulmaa 45 asteesta 30 asteeseen tarkoituksella kasvattaa pinta-alaa ja vähentää lyömisen aiheuttamaa pintapainetta.

Seuraukset olivat lähes katastrofaaliset. Istukan ja venttiilipinnan kuluminen kyllä väheni ajatellulla tavalla, mutta venttiilipä ei enää keskittynyt kunnolla. Viisteen yksi tarkoitus on saada venttiili itse keskittämään oma paikkansa eikä luottaa ohjariin. Ohjaava kulma meni muutoksen myötä liian pieneksi ja venttiiliohjurit alkoivat kulua odottamattomalla tavalla. Tämä ei ilmennyt labrassa, vaan vasta kilometrien myötä. Näille boxereille niitä tuppaa kertymään, joten pikainen testipenkkiajoa ei ongelmia paljastanut. Nämä olivat tosin keinuvipukoneita. Tarinan opetus on kuitenkin se, että jos nämä baijerilaiset lederhosen-insinöörit mokasivat, niin entäs me amatöörit...

Kirjoittaja: TIMO KOSKIJoo toimii tai ei mutta mulla 400 -02 kotari ja kaks vuotta sitte alko pauke ja liekit.... No kone auki ja venttiilien seeti pinnat täys jotain ihme skeidaa joka oli palanu seeteihin kiinni.no venttiilit ja kansi koneistamoon joka tekee kilpureiden kansia(tosin autojen) ja asentaja teki seetit hieman leveämmäks ja hioi venttiilit niihin sopiviks.
Siitä sitte kone kasaan ja jännityksellä tulosta tarkastelemaan...
Kone oli tietenki kireempi kun samalla vaihdettiin männänrenkaat ja kansi tehtiin,mutta koneesta tuli samalla vääntävämpi ja kaasuun vastasi huomattavasti paremmin.
Nyt joku aika sitte tutkin kantta ja kas ei niitä roskia seeteissä,ei kulumista eli niitä kotarin kannen monttuja ja säätämisen tarve minimaalista....

Eli toimii tai ei mutta mulla ainaki autto eikä ainakaan mun käyttöön tehot hävinny yhtään,parempi kuljettaja voisi jotain huomata mutta mun mielestä ei tehoja hukkunu...

-timo-