Harrastamisen vaikeus??
Kirjoittaja: MIKKO LAAKSOViimeaikoina on tullut mielestäni selkeästi ja usein esille tosiasia, että vaikeaa on tai ainakin rupeaa olemaan enduron ja ehkä motocrossinkin harrastaminen. Useasti jo kun tiedustelee, että saisiko jossain ajaa on vastaus melko usein heti kielteinen.
Syitä on monia mm: paikka vain meidän kerhon miehille, täällä oli jotain tyyppejä jotka vetelivät missä ja miten sattuu eli nyt ei saa ajaa..., pyörissä niin kova meteli
ym ym syitä kieltämiseen löytyy vaikka kuinka paljon. Ainahan on helpompi kieltää kuin antaa lupa??
Usein kuulee porukassa puhuttavan, että milloin ajaminen jossain paikassa loppuu ja miten joku yrittää mutteria kiristää että saisi ajohommat loppumaan.
Aikoihin en ole kuullut että johonkin olisi uutta reittiä juurikaan tullut, Kokemäki ainoa positiivinen yllätys, sinne ovat saaneet tehtyä hienon motocross radan.
Uusia polkuja tai ratoja ei tunnu mihinkään saavan, koska homma tuntuu kaatuvan heti alkuunsa jo puuhamiesten vähyyteen. Kukaan ei juuri viitsi laittaa itseään peliin ja lähteä taistelemaan tuulimyllyjä vastaan. Ajatus tuntuu monella olevan jo heti alkuun se, että mitä sitä nyt yrittää kun ei siitä kuitenkaan mitään tule... Ajamisen kieltäjiä, vastustajia ja polulla kädet levällään seisovia pysäyttäjiä kyllä riittää, niiden energian kun saisi valjastettua rata talkoisiin, niin kyllä varmaan rupeis tapahtumaan...
Porukalla homma olisi varmaan helpompaa, mutta vetäjien ja puuhamiesten puute on ilmeinen. Itsekkin sitä huomaa useimmin (aina) vaan ajelevansa jo olemassa olevilla radoilla, sen enempää niiden eteen tekemättä. Ajopäivät venyy pitkiksi kun joutuu autolla ensin ajamaan naapurikaupunkeihin, joissa vielä toistaiseksi saa enduroa ajaa.
Muutamia sitkeitä puuhamiehiä onneksi porukoissa kuitenkin on jotka jaksavat vääntää ja ajaa enduromiesten asioita, ja se on hienoa se.
Jotain varmaan tarttis kaikkien harrastajien tehrä, jotta tulevaisuudessakin olisi
ajopaikkoja ja miksei uusiakin. Lajin Imagon nosto olisi paikallaan.
Tuntuu että kelkkamiehet ne porskuttaa, niillä tuntuu ajopaikkoja riittävän??
PS. Tekstillä ei ole tarkoitus ärsyttää ketään, ainakaan jos tuntuu että asiat ovat hoidossa!!!
- Kirjaudu tai rekisteröidy kirjoittaaksesi kommentteja
Kirjoittaja: Maunu Laitinenmeillä täällä hankasalamella ei taida olla yhtään virallista reittiä/ rataa, mutta kyllä yksityisten mailta varmasti reittejä löytyy.esimerkkinä voisin sanoa yhden pehmeän hiekka baanan jonka läheisyydessä on myös metsä reittiä.sen omistaa muutama yksi tyinen henkilö maksua ei ole montulla sa ajaa lupaa kysy mättä mut jos sitä rupee lanaan( joka sinne pitäs tosi usein tehdä) lupa on kysyttävä.
muutenkin täällä ollaan aika myönteisiä pyörä miehiä kohtaan!
terv.maukka
Kirjoittaja: TURKKA HAGMANTervetuloa Helsinkiin, täällä enska ajopaikkoja on tasan 0.
Pieksämäen crossiradasta sen verran, että rata on todella hieno ja tapa millä se
on tehty (kunta, yksityiset yms. yhteistyö.) hakee vertaistaan. Kannattaa käydä
tutustumassa.
Kirjoittaja: SIRKKU KANNISTOJos ihan Tampereen keskustassa asuisi, niin alle 20km säteellä löytyisi 5 luvallista polkua. Kaikki ne Pirkkalan, Tampereen ja Kangasalan kuntien mailla. Yhdellä saamme kaataa vain hyvin pieniä vaurioituneita puita, yhdellä tehdään maansiirtotöitä niin, että välillä keskelle polkua ilmestyy 10m pystyjyrkkä pudotus, yhdellä ilmestyy polulle leca-harkkoja ja milloin mitäkin. Niin ja kahdelle ei oikein laillisesti punakilpisellä edes pääse + toiselle kaatopaikkaduunarit kippaavat milloin kasan monitoreja, sohvan tai vaikkapa säilykepurkkeja.
60-70km säteellä on 4 yksityisten mailla olevaa ajopaikkaa, joissa on muutaman euron maksu. Kyseiset ajopaikat ovat maastoltaan suhteellisen ajettavia, toisin kuin omat kivikkomme.
Lisää ajopaikkoja olemme saaneet yhden 1.1km pitkän mäkiharjoittelupaikan, mutta menettäneet vuoden sisään ainoan hiekkapohjaisen ajopaikkamme, sekä krossiratamme. Uusien ajopaikkojen saanti on vaikeaa ja suhdetoiminta lepää muutaman täystyöllistetyn henkilön harteilla. Lempäälästä kyselyihini luvista ajaa yksityisten mailla olen saanut vain kieltäviä vastauksia. Luvattomat ajelijat ja luvalliselta alueelta reviirin laajentajat lienevät suurin uhka.
Kirjoittaja: Tanja Malinen"Harrastamisen helppous"
En tiedä, missä päin ketjun aloittaja vaikuttaa, mutta ainakin omat kokemukset ovat aivan päinvastaisia. Jopa asuinseudulla, tiiviisti asutetulla Pohjois-Uudellamaalla, löytyy 15 km säteellä kotisohvalta, useita(talvella vielä enemmän) "maanomistajan luvallla" olevia ajopaikkoja enskaan sekä pari crossirataa. Jos kilometrejä laitetaan 10 lisää, niin määrä vielä lisääntyy. Toki kaikissa on omat ajoaikansa ja muut rajoitukset, on vaatinut ja vaatiivat talkootyötä ja suhteitten hoitoa. Sekä osa noista pientä taloudellista panosta vuosittain. Osaavia vastuuhenkilöitä ja tuon suhdetyön hoitajia riittää. Samoin "omavalvonta" noilla ajopaikoilla toimii loistavasti.
Ymmärtääkseni Pirkanmaan suunnalla on lähes yhtä loistava tilanne?
Kotiseudulla Pohjanmaalla, kun tuntui ettei omat(siis isin) pellot ja metsät riitä ajeluun vaan piti päästä mm. naapurin palstan poikki ajamaan, vastaukset oli luokkaa:" sinne vaan"..."hienoa, että joku viihtii vielä mehtään mennä"..."hyvä homma, että pysyy polut auki marjastajille"..."merkkaa puut mitkä pitää kaataa pois eestä"..."mistä vaan saa ajaa"
Omalle kohdalle on ainakin sattunut vain pelkästään positiivisia kokemuksia. Tämän tekstin tarkoitus oli todistaa, että ihan tuota käsitystä ei voi yleistää.
Tiedän kyllä, että on myös toisin, ihan niin ruusunpunaisten linssien läpi en katsele.
-Tanja
Kirjoittaja: Pentti RaittilaTässä on hyvä keskustelun aihe. Ilmeisesti keskustelun avaaja on enduroharrastaja. Pysyviä enduropätkiä on tosi vaikea saada, koska ne vaativat ympäristöluvan, ja niissä byrökratia on toivoton suo. Kuitenkin pitkällä kokemuksella voin sen verran sanoa, että pyrkikää yhteistyöhön alueenne metsästysseurojen ja muiden urheiluseurojen kanssa, ja aina löytyy joitakin, jotka moottoriurheilusta kiinnostuneita. Sellaisen isännän mielipidettä tulee kunnioittaa, joka sanoo jyrkästi ei, hänellä on siihen oikeus, mutta mieli saattaa muuttua, kun asiat hoidetaan hyvin. Ystävien kautta mieli muuttuu ympäristössä.
No nyt on kuitenkin tähän laitetteva iloinen uutinen Pieksämäki on saanut moto-crossradan, mielestäni se on iso juttu tänne Etelä-Savoon, joten onneksi olkoon kaikille niille "puuhamiehille ja -naisille", jotka ovat jaksaneet puurtaa. terv. Pappa
Kirjoittaja: Kari HaapasaariNäinhän se on, aina kun pakokaasu haisee, sitä vastustetaan henkeen ja vereen. Me Espoon moottorikerhossa puuhataan uutta crossirataa ja enskalenkkejä, yhdessä espoolaisten autourheiluseurojen kans, mikäli kaikki lupa asiat saadaan kuntoon, tulee espooseen oikein moottoriurheilu keskus, missä voi ajaa millä vain, paitsi F1 autolla. Paikka on jo tiedossa ja lupia on jo haettu, ja saatu myönteisiäkin päätöksiä, mutta prosessi on mielettömän suuri ja kallis. Toivottavasti onnistumme hankeessa, ja sen aika näyttää.
Kirjoittaja: MARKO LAINEValitettavasti tämä lupa-asia on sellainen, jota ei voi ohittaa. Mäntsäläänkin on yritetty saada moottoriurheilualuetta useampaan paikkaan jo kohta kolmenkymmenen vuoden ajan, mutta aina on valittajat saaneet homman korkeimpaan oikeuteen milloin mistäkin syystä tai sitten aika on muuten vaan muuttanut kaavoituksia ym. Yksi hyvä paikka silloisen kaatopaikan vieressä kaatui siihen että kaatopaikka lakkautettiin ja viereen rakennettiin asuntoalue.
Ei yritystä on kyllä ollut, mutta ei vaan hommia saada eteenpäin millään. Eli kyllä siinä alkaa usko varmaan loppua monellakin kun joudutaan menemään muutama sukupolvi että saadaan edes yksi rata lisää.
Kangasalla taas kartingrataakin on puuhattu jo pitkän aikaa, ja siellä nyt sentään valituskierre loppuu toivottavasti vuonna 2006, jonka jälkeen voidaan jo ajaa.
Jos noissa ei ääniä olisi, niin paikkoja olisi varmasti paljon, mutta minkäs teet. Halua ja harrastajia on ympäri maata, mutta kun on niitä häiriintyviäkin joka notkossa.
Nämä ovat syitä jonka takia olisi syytä kiinnittää huomiota että ainakin nykyiset radat saadaan säilytettyä, kun niitä on muutenkin niin vähän.