Visainen kysymys katsastuksesta...
Kirjoittaja: JARI WALLENIUSLuulen että ainakin Harrin suunnalta voisi saada asiantuntemusta seuraavanlaiseen, täysin teoreettiseen pulmaan:
Enskakisoissa (myös crossi) on välillä pyöriä, joiden kuutiotilavuutta on muutettu alkuperäisestä. Mikäli tämä on toteutettu vain porausta suurentamalla, ei kuutioiden lisäys vaikuta äänenmittauksessa käytettäviin kierroksiin(?).
Jos kuitenkin iskunpituutta kasvatetaan, miten äänenmittaus? Mistä saadaan varmistettua oikea iskunpituus/kierrosluku mittaukseen?
Entä jos pyörän kuutiotilavuutta on muutettu, tulisiko pyörä muutoskatsastaa, että sillä pääsee kilpailuun? Onko käytännössä eroa, onko pyörä puna- vai valkokilpinen? Lain ja vakuutusten mukaanhan näin luulisi tehtävän, mutta mikä on kilpailujen katsastajien näkemys asiasta? Ainakin tieliikenteessä näitä laitteita liikkuu jossa paperit ja todellisuus eivät kohtaa?
Kari Wallenius
- Kirjaudu tai rekisteröidy kirjoittaaksesi kommentteja
Kirjoittaja: Harri VanhalaJarin kysymyksessä oli kohta "täysin teoreettiseen pulmaan".
Emme liene purkamassa moottoreita tai tekemässä protesteja. Joku vain sattuu olemaan kiinnostunut näistä kysymyksistä ja sallikaamme se hänelle. Itse ahdistan joskus lajiryhmiä sääntökysymyksillä siksi, että vastaus olisi jo olemassa, kun tilanne kaatuu päälle katsastuksissa (sadekelin äänimittaukset tai FIM/SML-ristiriidat noin esimerkkeinä).
Terveiset Papalle ja vielä hänelle erityiskiitokset enduro-oppaan etukäteiskommentoimisesta!
Kirjoittaja: JARI WALLENIUSAjatuksena tässä oli, että jos sattuisi olemaan mahdollisuus päästä ajamaan kilpaa pitkästä aikaa.
Olisi myös ikävää raahata sitä pappatunturia sinne kisapaikalle ja maksaa os. maksu+kertalisenssi, jonka jälkeen todeta, että kuutioita on aivan liikaa papereihin nähden, eikä laite edes kierrä mittausten edellyttämiä lukemia.
Että kannattaa pitää se pappiksen iskunpituus orkkiksena, jos vaan alkuperäsiä osia on saatavana räjähtäneiden tilalle.
Kiitoksia Harrille vastauksesta. Vielä tuo paperiongelma askarruttaa..
Kari Wallenius
P.S. Ei näillä ajotaidoilla kannata muiden kalustoa syynätä, omaa vaan. Vauhti (ja sen puute) on kuitenkin kuskista kiinni.
Kirjoittaja: Pentti RaittilaTämä on nyt sillä samalla linjalla, missä on moottoriveneurheilu. Eli ensin ajetaan kisat, sitten puretaan moottorit. Sen jälkeen tehdään protestit. Sitten riidellään tuloksista 3-5 vuotta. Onko siinä järkeä. Mielestäni paras sääntö on Pappa-tunturi hommissa: Protestiaika päättyy kilpailua edeltävänä päivänä klo 18. Ihan totta: Pilkkujen viilausta lisää = harrastus vähenee :( Pappa
Kirjoittaja: Harri VanhalaÄänten puolesta asia on, kuten arveletkin. Pelkän porauksen muuttaminen ei endurossa muuta äänenmittauskierroksia, säilyyhän iskunpituus samana. Pyörä kuitenkin tuottaa enemmän ääntä, kun energiaakin vapautuu lisää/potkaisu. Niinpä pyörällä vähemmän todennäköisesti pääse äänimittauksista läpi.
Jos taas iskunpituutta on kasvatettu, alenee kierrosluku vastaavasti kaavan ja taulukoiden mukaisesti enduron osalta. Crossissa osalta kierrokset putoavat vasta, jos iskutilavuus kasvaa niin paljon, että tullaan uuteen kokoluokkaan. Crossissahan käytetään VAIN iskutilavuuteen perustuvia kierroksia ja kun tapanani on ollut tästä nalkuttaa, niin tehdään se nytkin: FIM:n ja SML:n perusteluissa 2- ja 4-tahtiset moottorit ovat rakenteeltaan samanlaiset, joten niille on samat kierroksetkin (016.3.3.).
Iskunpituuden kasvattaminen on useimmissa konstruktioissa lähes mahdotonta, mutta isoissa sivareissa on 2-tahtareissa iskunpituuksiakin muutettu.
Katsastuksissa on nojauduttu iskunpituus- ja runditaulukkoon, jota olemme yrittäneet pitää ajan tasalla. Se on nähtävissä EMK:n sivuilla: www.espoonmoottorikerho.fi ja siellä kohtaan Ympäristöasiat-->Kierrostaulukko. Toistaiseksi ei ole ollut syytä epäillä iskunpituuksia niin paljon, että niitä olisi mittaamaan ryhdytty. Teknisesti ei ole hankala työ. Tulpan reiästä tikku sisään ja mittaamaan. Käytäntö voisi olla toinen. Vielä hankalampaa olisi tietysti porauksen tarkistaminen. Toistaiseksi en ole ollut tilanteessa, jossa olisi mittaamaan jouduttu. Kaikissa isoissa enskakisoissa tulee väitteitä, ettei pyörän iskunpituus ole oletettu. Aina on ollut ja yhteisymmärrykseen on päästy.
Jos havaitsette puutteita taulukossa, ilmoittakaa ihmeessä. Malleja tulee ja menee eikä niiden perään aina ehdi.
SML:n äänisäännöissä on 2006 alkaen ollut hyvin erikoinen lisäys, jolla on varmasti ollut mitä parhain tarkoitus ja pyritty helpottamaan katsastajan työtä (016.3.1.). Muutosta ei ehkä ole harkittu kuitenkaan ihan loppuun asti. Säännöissä nimittäin todetaan, että ellei varsinaista äänimittaria ole, voidaan käyttää dB-mittarilla varustettua matkapuhelinta, jolloin annetaan 1 dB lisää anteeksi. Säännön erikoisuus on, että samaisen 1 dB saa anteeksi, kun käytetään parasta mahdollista mittauskalustoa eli luokan 1 mittaria. Jos käytetään vähemmän tarkkaa luokan 2 mittaria, saa 2 dB anteeksi. Nämä luokan 2 mittaritkin ovat vartavasten äänen mittaamiseen tehtyjä laitteita. Niinpä on erikoista, että kännykällä tehtyä mittausta kohdellaan tarkempana kuin erityisesti äänen mittaamiseen tehtyä laitetta (kännykällä 1 dB lisätoleranssia, tyypin 2 mittarilla 2 dB). Kännyköillä ei ole mitään speksejä enkä edes tiedä, missä asennossa niitä täytyisi pitää. On kyllä osoittautunut, että kännykät antavat aika hyvin samoja lukemia kuin mittaritkin.