Suojat pyörään

Kirjoittaja: Kees van NiftrikKaksi syytä tulee heti mieleen - toinen on nelarien korkeammat valmistuskustannukset ja toinen on nelarien paino-ongelma. Mulla oli vanhassa LC4:ssa vielä flektikin, joka käynnistyi anturin herätteestä tarvittaessa. EXC:ssä on vain termostaatti jäljellä. Niin se tekniikka kehittyy harratajan toiveiden mukaisesti ->CONSUMER POWER! Meitä on kuunneltu! Noihin nousevan auringon vimpaimiin sekaantuneille vihjeeksi, että tankin alle saa kätevästi Oraksen palloventtiilin, jolla voi säätää portaattomasti laitteen keittämistä niissä pakkasissa, jonka suomalainen kuski sietää. Yleisen käsityksen mukaan noiden vehkeiden käyntilämpötila saavutetaan -10 asteen ulkolämpötilaan asti n. 45 sekunnin tyhjäkäynnillä paikallaan. Ette kai te nyt luule, että bensiinikäyttöisten moottorien joutokäyntiä rajoittava laki on ollut pelkkää sattumaa. No ei ole - se säädettiin alunperin suojelemaan idän ihmeitä kiinnileikkaamisilta. Tämä tarina on tosi!

Kirjoittaja: TUOMAS MÄKINENKyllä munkin kotarissa termostaatti on vakiona. Ikinä en ole syyläreitä peittäny, enkä peitä... Ja ei ole kyllä ikinä kone jäätyny tai keittäny. Lajeina rossi ja enska, kesät talvet.

Kirjoittaja: Jarkko HeikkiläNo en mitenkään pystynyt yhdistämään korkin ylipaineventtiiliä termostaattiin... en ole siitä niin kuullut puhuttavan. Aattelin jo että joko en osaa lukea tai ymmärrä sitten tosiaan yhtään mitään =)

Itsekin joskus pohdin tuota termostaatin lisäämää kuormitusta pumpulle. Kavitoinnillehan ei varmaan voi oikein mitään jos termarilla vain suljetaan painelinja. Ehkä on helpompi ja toimivampi ratkasu tyytyä peitteleen sitä syyläriä sään mukaan kuin alkaa mitään jälkiasenteleen. =)

Harri, lämpötilan muuttuessa 25C:sta 75C:een öljyn kinemaattinen viskositeetti muuttuu käyrän mukaan 90cSt:sta 10cSt:iin, kun taas vedellä muutos on 1cSt:sta 0.6cSt:iin, eli suhteelisestikin öljyllä muutos on paljon suurempi.

Kirjoittaja: Jarkko HyvärinenOmaan pyörään vuorasin koneen etupuolen hitsauskankaalla, kaasarin telttapatjalla. AIMin anturi ylävesiletkuun, heti kannen lähtöön. Syylärinsäleikköjen taakse niftit pahvit. Pääsuoralla pystyy tarpeenmukaan laskemaan tai nostamaan pahveja.

Tämä siis jäällä. Syyläreistä oli viimeksi -8 kelillä auki n. 6cm yläreunoista, kummastakin. Lämmöt 48-52 astetta.

Jake

Kirjoittaja: TIMO MCKEOWNMoi,

Termostaatti löytyy ainakin Husabergistä ja KTM:stä. Jaappanilaisista ei taida löytyä yhdestäkään.

Timo Mc

Kirjoittaja: Harri VanhalaPaljonko tuollaisen termostaatin säätöalue lopultakin on? Eli miten iso ero on "auki"

Kirjoittaja: Harri VanhalaPaljonko tuollaisen termostaatin säätöalue lopultakin on? Eli miten iso ero on "auki" ja "kiinni" olevan virtauksen välissä? Olisiko tämä yksi syy siihen, miksei termareita uskalleta näissä vehkeissä käyttää? On hassua, ettei lämpötilaa säädellä (eräs tärkeimmistä seikoista), kun koneet on muuten viritetty äärimmilleen. Koneen hyötysuhdetta voisi kevyesti parantaa lämmönsäätelyllä sen verran kuin saadaan jollain eksoottisilla ratkaisuilla. Kun suunnittelijoista osa ei ole idiootteja, täytyy olla syy. Mulla ei ole sitä tiedossa, onko jollakulla muulla?

Eikös patterilämmityssysteemeissä ole kiertoveden lämmönsäätö jo pannuhuoneessa sen takia, että patteritermostaattien säätöalue ei ole kovin suuri ja ne halutaan pitää säätöalueellaan?

Muinaisissa Bemareissa oli öljynlauhduttimissa vain pienehkö reikä sinne johtavassa putkessa. Porukka poraili niitä isommiksi ja ihmetteli taas kerran sakemannin typeryyttä kun reikää ei alupitäen ollut porattu isoksi. Lauhduttimen suunnittelija kertoi sittemmin, että pienen reiän ideana on, että kylmä, paksu öljy ei virtaa kovinkaan mielellään pienestä reiästä lauhduttimeen. Vasta kuuma öljy menee jäähtymään. Nerokas, joskaan ei kovin tehokas termostaatti. Ja taas pojat autotallissa tiesivät paremmin!

No, jäähdytysvedellä taitaa viskositeetin ja virtaavuuden muutos olla aika pieni öljyyn verrattuna. Missä pyörissä on termostaatit?

Kirjoittaja: SIRKKU KANNISTONo ellet tajunnu niin se oli vitsi vitsiin.

Kirjoittaja: Jarkko Heikkiläno hyvä, en kyllä vieläkään tajua tai yhtään vitsiä pysty hokaamaan... Enkä kyllä myöskään tiedä onko temmissä termaria vai ei... mutta tulipahan nolattua itseni =)

Kirjoittaja: SIRKKU KANNISTOSelitys: Henry sanoi ensin, ettei ole tehnyt mitään muuta kuin vaihtanut suuttimet. Oma kommenttini siihen oli, että syylärien pinta-ala on yksi suunnitteluparametri, millä aikaansaadaan toivottu käyntilämpötila. Ja joka siis talvella näin ollen pitäisi olla pienempi, jotta käyntilämpötila olisi sama. Tuomas käsittääkseni ihan vitsinä heitti sen termostaatin. Ymmärsin hänen tarkoittaneen, kuten usein kuulee puhuttavan, termostaatilla korkin ylipaineventtiiliä.

Autoissa termostaatti sulkee vesikierron lähes kokonaan, auki jää vain pieni ohivirtauskanava, nuppineulan pään kokoinen reikä. Uudemmissa olen myös nähnyt 2-vaiheisen ratkaisun. Sellainen termostaatti pyörään olisi varmasti paras ratkaisu. Itse tosin löysin vain mallin, joka olisi vaatinut vesiletkun katkaisemisen. Sitä en halunnut tehdä ja toisaalta epäilin sen nopeutta. Näin siis nelariaikaan, ainakin KXF:n lämmöt nousivat autoihin verrattuna hetkessä 20 astetta, joten arvelin, että hiukankin hidas termostaatti saattaa siinä tilanteessa aiheuttaa keittämisen. Lisäksi pohdin vesipumpun kuormitusta, siivet on usein muovia, laakerit ylen hentoiset ja termostaatti aikaansaa varmuudella kavitointia.

Kirjoittaja: KRISTIAN HEISKARISyylarist peität puolet ja kaasarin ympärille joka puolelle laitat vaik vanhat pitkätkalsarit tai jotain mikä pitää kaasarin lämpimänä. ilmanputsari boksin päälle (siis penkin ja putsarin väliin) kannattaa laittaa myös joku rätti...

Kirjoittaja: HENRY ELDen sirkku ole ollut kiistämässä tätä peittelyjutun tietoperäistä pohjaa. mutta kun oma pyörä on toiminut ilman peittelyjä yms. suojauksia. voisi kyllä kokeilla peittää puolet syyläreistä et huomaako jotain eroa vai ei?

Kirjoittaja: Pekka PitkänenT-kappale mahdollisimman lähelle kantta, vesiletkuun, jossa virtaa vesi syyläriä kohti. Siihen sitten lämpömittari kiinni. Tarkkailet miten koneen lämmöt pysyy +55

Kirjoittaja: Jarkko Heikkilä>>Onko niitä semmosiakin termostaatteja jotka tekee jotain liian kylmälle vedelle...

Sirkku, syylärien peittäminen siis tuo, eli ilmeisesti synnyttää tyhjästä, lämpöenergiaa jäähdytysnesteeseen, eikä estä lämmön pois johtumista nesteestä, kuten termostaatti? Käsittääkseni tuo termostaatti rajoittaa nesteen kiertoa, jolloin nesteen lauhtuminen tietenkin vähenee eli järjestelmän jäähdytysteho vähenee. Vastaavasti syylärien peittäminen ei vähennä nesteen virtausta vaan vähentää jäähdyttimen tehoa koska lämmön johtuminen ilmaan vähenee läpivirtaavan ilmamassan pienentyessä ja ilman ja jäähdyttimen lämpötilaeron pienentyessä, eli myöskin pyrkii vähentämään järjestelmän jäähdytystehoa kuten termostaattikin?

Tällä perusteella itselleni kuulostaisi tehokkaimmalta pysäyttää nestekierto termostaatilla, joka pysäyttää koko jäähdytysprosessin, kun taas syylärien peitto vain heikentää sen tehoa.

Tai sitten en käsitä, minkä takia kaiken jäähdytysnesteen lämpötila pitäisi saada pysymään riittävän korkeana, kunhan sylinterin ja siis sylinterin kanavissa olevan nesteen lämpötila on rittävän korkea? Pitäisikö syylärikin saada pysymään moottorin käyntilämpötilassa?

Ehkä en vaan tiedä asiasta tarpeeksi, kun itselläni ei moisia vitkuttimia ole. En tiedä pysäyttääkö termostaatti nesteen virtauksen sylinteriin kokonaan?

Kirjoittaja: TOMMI TERVOSyyläreitä kannattaa peittää tarpeen mukaan, eli ajaa lenkin radalla tahi spoorissa ja sitte sopivalla lämpömittarilla mittaa lämpöjä pytyn kyljestä tai kannesta, heti ajon jälkeen. 2t mopossa sais olla jotain 50 astetta, nelarissa saa olla paljo enempiki. Jääratamiesten mukaan jotai 80astetta. Mulla on 2t mopossa toinen kenno kokonaan peitossa koko talven ja kovemmilla parinkympin pakkasilla pitää peittää toisestakin n.puolet. Riippuu tietty myös pyörästä, radasta, ajotyylistä ja taidoista(eli vauhdeista). Ja "kuumana käyvät" nelaritkin tuntuis tarttevan syylärin peittelyä, ilman termaria oleva 450SX ei lämmenny kunnolla viime la pikkupakkasella. Termari ois kyllä hyvä näissä romuissa.

Kaasari on suojattu messumatolla. Miten ton ny selittäis. Pytyn ja kaasarin ympärillä o sitä mattoo. Pytyn lämpö pitää myös kaasarin sulana. Ei jäädy niinku ilman sitä viritystä.

Kirjoittaja: TUOMAS MÄKINENEiks Sirkun temmissä ole termostaattia?

Kirjoittaja: SIRKKU KANNISTOOnko niitä semmosiakin termostaatteja jotka tekee jotain liian kylmälle vedelle...

Kirjoittaja: PYRY TAKKUNENEli syyläreistä peittää toinen kokonaan vai molemmistä vähän? Riittääkö jos vetää ilmastointiteippiä siihen syylärin "suojamuoveihin"? Entäs sitten se kaasarin peittäminen? Miten kannattaa tehdä?

Kirjoittaja: MATTI LAKONENsyyläreistä suositeltas peittää puolet..

Kirjoittaja: HENRY ELDminä en omastani 125 rmstä ole peittänyt syyläreitä ja kaasaria taikka mitään muutakaan sellaista muuta kuin vaihtanut suuttimet isompaan ja hyvin on toiminut montulla ajettaessa/enskaa. vaikka pakkasta on ollut -0 - -25 c. viikonloppuna jäälle suutinta pitää vielä ainakin isontaa ja välitystä vaihtaa pitempään. tiedä sitten toimiiko ilman syylärin peittämisiä jäällä.

Kirjoittaja: SIRKKU KANNISTOTarkoitatko Henry, että syylärien koko on joku hatusta tempastu juttu, enempi ulkonäöllinen seikka? Minä kyllä tykkään, että se vaikuttaa yhdessä ulkoilman llämpötilan kanssa ratkaisevasti jäähdytystehoon eli moottorin käyntilämpötilaan ja siksi peittelen osan talvella.