Pyörien äänet
Kirjoittaja: PEKKA PÖHÖOn se kumma kun joillakin henkilöillä on huihai asenne sääntöihin. Sääntökirja määrittelee tarkasti pyörien max. äänitason kilpailuissa.
Riihimäellä miattiin kaikkien pyörien äänet viikonlopun kisoissa ja tulos ei ollut kovinkaan hyvä. Sadasta pyörästä yli kymmenessä oli liian kovat äänet eli yli 10% pyöristä ei täytä niille asetettuja vaatimuksia.
Huolestettuvaa oli joidenkin ns. reputettujen pyörien kuskien ja avustajien asenne mittaukseen. Osalla porukkaa oli täysin väärä asenne mittaukseen, jotkut eivät vain suostuneet ymmärtämään että liian kovaäänisellä pyörällä ei ole kenenkään edunmukaista ajaa. Kaikilla kerhoilla joilla on rata, on jo omastatakaa riittävästi ongelmia äänien ja lupien kanssa.
Kaikki riihimäellä mitatut pyörät läpäisivät katsastuksen, osa ekalla kertaa ja viimeistään komannella kerralla koneet menivät läpi mittauksesta.
kilpailun aikanan mitattiin ympäristöluvan mukaisesti ääniä lähimmästä asutuksesta ja äänet olivat lupaehdon sisällä joten ajohommat voivat sen mukaan jatkua karhissa.
Pahimmillaan mitattiin pyöristä 104 dp ääniä ja hiljaisimmillaan päästiin vastaavasti 93 dp tasoon.
Sadan pyörän katsastut ja ääneten mittaus saatiin hoidettua kahdessa tunnissa, joten ajan puutteen takia ei ainakaan voi ääniä jättää mittaamatta.
toivottavasti jatkossa kaikki kiinnittäisivät huomiota ääniin pyöriensä osalta.
Ongelmia mittauksessa aiheuttivat ns. viritysvaimarit ja liian tiukkaan pakatut vaimentimet.
Esimerkkinä HVA jossa ekalla keralla viritysvaimennin ja äänet 102 db. Vaimentimen vaihto alkuperäiseen ja äänet putosi 94 desipeliin.
Kaikkien pyörien vaimentimet merkittiin katsastuksessa ja tarkistettiin puomille mennessä.
PS sama HVA oli sunnuntaina hyvinkäällä viritysvaimentimella ja sen kyllä kuuli pyörän ohimennessä.
tv: Pekka
- Kirjaudu tai rekisteröidy kirjoittaaksesi kommentteja
Kirjoittaja: Harri VanhalaMoi taas katsastusasiasta, Juha kirjoittaa asiasta.
Äänimittaajina opimme hyvin nopeasti, että on parasta,ettei mittaaja ota kantaa pyörän hyväksymiseen tai hylkäämiseen. Otetaan mittaustulos ja katsastuksen esimies päättäköön, mitä pyörälle tehdään. Ensin väännetään kuskin tai huollon kanssa mittaustavasta ja sitten siitä, mitä tuloksesta seuraa.
Liikennepyörien äänimittaus tehdään kai nykyään ohimittauksena: pyörä on tietyllä vaihteella ja sitä kiihdytetään tiettyyn nopeuteen ja mitataan ääntä. Koko mittausprosessi hyvin tehtynä vie aikaa helposti kymmeniä minuutteja ja vaatii sellaiset olosuhteet, ettei ole mahdollista kilpalajeissa. Niinpä nykyinen tapa (tietty männännopeus kuormittamattomassa koneessa) on puolustettavissa. Keesin ehdottama "torvi auki" -menetelmä olisi ehkä jopa parempi, mutta rajat pitäisi määritellä uudelleen, nykyiset on tehty juuri käytössä olevaa tapaa varten. Mittauksethan on enskassa kyettävä tekemään myös kisan aikana mahdollisessa välikatsastuksessa.
Muutamana vuonna Päitsin valot katsottiin samalla katsastusporukalla kuin äänetkin. Ajatus oli se, että kuskia ei poliisi ottaisi liikenteestä pois. Kun pimeät iltapätkät tulivat mukaan, ajattelimme, että pimeys opettaa näissä valoasioissa kikkailevia paremmin kuin katsastajan moitteet. Taisipa Päitsi joskus ratketakin iltapätkien aikaeroihin.
Niiltä osin kuin olen itse ollut mukana ääni- ja valokatsastuksessa, on pyrkimys ollut pehmeään ja valistavaan linjaan, jota on pikkuhiljaa kiristetty sääntöjen edellyttämälle tasolle. EMK:n kisoissa on jopa järjestetty mahdollisuus tulla edellisenä päivänä mittaamaan, mikä ei tietysti maantieteellisistä syistä hyödytä kaikkia. On haluttu olla pienen ihmisen puolella ja viedä eteenpäin hiljaisen äänen hyvää sanomaa. Valitettavasti aikaa on katsastuksessa niukalti.
Terveisin
Harri V
Kirjoittaja: TEEMU LÅNGniinpä hullujahan nää on
Kirjoittaja: JUHA MATTILAJotta puurot ja vellit ei menisi sekaisin: puhutaan melumittauksista! Äänet ovat eri asia! Tietysti pyörätkin pitävät erilaisia "ääniä", kuten me keskusteluun osallistujatkin... Käsitteiden oikeellisuus on tärkeä ("punakilpiset", "valkokilpiset"? vaiko: rekisteröimättömät ja rekisteröidyt?). Hitto vie!
Erittäin hyvä, että edes sivutaan aihetta katsastus ja sen hampaattomuus, ainakin joskus. Mitä merkitystä on säännöillä, jos ei ole kanttia vaatia niiden noudattamista tyyliin: no ensi kerralla sitten (eli ei koskaan!). Ymmärtäkää: säännöt, siis ihan kaikki säännöt, on loppujen lopuksi meitä kaikkia varten. Hyöty sääntöjen noudattamisesta tulee kaikille. Vai onko niin, että minun ei tarvi noudattaa sääntöjä, mutta muiden tarvii?
Sääntöjen päivitys on tietysti myös tärkeää, jotta niitä kunnioitettaisiin. Ymmärtääkseni niissä on ristiriitaisuuksia juuri pakoputkiston mitoituksen suhteen, kun sääntöjä verrataan yleisiin ajoneuvosäännöksiin. Juuri putkiston mitoituksessa on nykyään säännösten mukaan enemmän vapauksia kuin vuosia sitten (sääntöjen kirjoittajat herätys!).
En voi vielä olla vihjaamatta tässä yhteydessä valoista. Kun seurasin Päitsissä pyörien valovirityksiä... Olisi pitkän saarnan paikka (osa tietoisesti, osa tietämättään laittomilla valoilla ja kytkennöillä liikkeellä). Oliko siellä katsastus?
Hienoa lajia pitää vaalia kaikin tavoin. Emme liiku yksin. Ystävälisesti...
Kirjoittaja: Kees van NiftrikKuulovaurioita tulee yllättävän helposti. Sittähän ei vaan itse huomaa, kun kuulo alkaa heiketä, koska se voi mennä joltain kapealta taajuudelta. Ei se nyt kuitenkaan ollut tämän rähinän pointti, vaan "tarpeettoman" melun kitkeminen, jotta kaikkia ajopaikkoja ei suljettaisi vuosikymmenen loppuun mennessä.
Kirjoittaja: TOMI NUMMELINNo huh huh!!
Kirjoittaja: JARI WALLENIUSJep, kuulovaurioitahan aiheuttaa jo katupyoralla ajo maantinopeuksissa, siis humina. Ja siihen kannattaa puuttua jo nuorena, ettei korvat pauku jo parikymppsena, mitahan se on sitten kun on 50? Etta jos joku todellakin on niin nopea, ettei laitteet kulje vakiovaimentimilla tarpeeksi niin jo on kumma.. Mutta ongelma enskassa on juuri noi rakennetut ja toisaalta kun kaikki pyorat ei mene uutenakaan lapi kuten harri mainitsi.
Kari Wallenius
Kirjoittaja: Kees van NiftrikNo mun mielestäni se männännopeus on aivan irrelevantti seikka. Mittari jatkuvalle mittaukselle ja sitten otetaan maksimimölyt irti - olivat ne sitten tyhjäkäynnillä tai torvi auki. Pointtini oli se, että nämä putkistot on viritetty tietyille kierrosluvuille moottori tahtimäärään katsomatta.
Mopourheilun yksi ongelmista on, että vehkeistä tehdään liian kireitä ja keveitä. Käytetyt materiaalit eivät ole välttämättä optimaalisia, eikä konstruktiot riittäviä ja lopputuloksena on sitten tilanne, jossa "mummot" vetävät maihin, kun valkokilpinen päräyttää ohi takavasemmalta.
Kirjoittaja: Markku NissiläTuolta löytyisi ohjelma 2-tahtisenvaimentajan mitoitukseen:
http://www.mh-aerotools.de/airfoils/software.htm
Kirjoittaja: JOONAS KONTTOno toi nyt oli aika lailla yli ammuttua toi kuulovaurio juttu..ei kannata katsoa jollei tykkää pärinästä voi sitä sitte mennä hiljaseen metsään siksi aikaa...mulla on ainaki fmf yläkierros putki ja noku änäri tiettekö että syökö se tehoja se noku änkkä??????
Kirjoittaja: TOTTI RAITTILAÄlä suotta Harri pyytele anteeksi, asia ON motocrossin tulevaisuuden kannalta ENEMMÄN KUIN TÄRKEÄ!!! Jos ratoja aiotaan vielä tulevaisuudessakin ylläpitää, äänet on saatava kuriin. Toinen pointti asiassa on se, että jos kisoihin yritetään houkutella maksavaa yleisöä, mainoslause "osta lippu - saat kuulovaurion kaupan päälle", ei tunnu kovin vetävältä. Itse kävin tuossa just kuulotutkimuksessa ja siellä todettiin toisessa korvassa meluvaurio. Tulipahan hyvä muistutus siitä, että kaivan taas korvatulpat esille!
Kirjoittaja: MATIAS MERTSALMIMinulla kanssa olisi halua saada noita ääniä vähän hillityimmiksi, eli pyörä on yz250f -02 ja varsinkin mökillä ajaessa äänet on vähän turhan kovat. Löytyy Spessin endurovaimennin ja sillä on aavistuksen hiljaisemmat äänet mitä orkkisella, mutta silti liian kovat. Eli jos siihen spessin pönttöön rupeisi rakentamaan jotain kuristusta, niin millainenen sen pitäisi olla, että moottorinkin sen kestäisi. Ajattelin itse että pistäisi siihen n. 150mm pitkän sisähalkaisijaltaan 25mm olevan putken, josta 100m menisi änkän sisään ja sen putken päänkin voisi viellä taivuttaa jottei virtaukset eivät aivain suoraan pääsisi kulkemaan. Tietenkin putken ja änkän väli tukkittaisiin, jolloin änkän aukon halkaisijaksi jäisi se 25mm. Toivottavasti joku nyt tämän ymmärsi. Entäs uskaltaako tuollaista pitää siinä huoletta, kun se varmasti nostaa koneen lämpöjäkin vai kuristaako tuo nyt jo pyörän ihan mopoksi?
Kirjoittaja: Harri VanhalaTurkan CRD-kommentti on mittaajankin kannalta oikea havainto. En tosin ole pannut merkille, mikä tyyppi erityisesti on OK, mikä ei. Ulkonäön perusteella niiden ei uskoisi olevan niin hiljaisia enkä muista CRD:n pönttöä hylätyn. Samoin Kimmon SPES-kommentissa on totuutta takana, tosin usein jostain syystä SPESiin liittyy kolhitut paisarit (2-tahtisissa), mikä on myrkkyä kaikille vaimentimille.
On ehkä ollut virhe, mutta Päitsissä ja muissakin kisoissa on ääniruuvia pikkuhiljaa kiristetty juuri siksi, että tavallisella kuskilla on huonosti mahdollisuuksia mitata ääniä ja on haluttu antaa aikaa muutoksille. Vielä pari vuotta sitten sormien raoista kurkittiin vähemmän tarkoin. Tänä vuonna raja oli juuri siinä kuin säännöt vaativat. Viime kädessä päätöksen tekee järjestävän seuran edustaja, joka ei ole välttämättä sama kuin mittaaja. Tänä vuonna muuten pakasta vedetyt, vain muutaman kilometrin ajetut Gassit eivät tahtoneet päästä mitkään läpi, toivottavasti jotain on tekeillä.
Sirkku on kirjoituksistaan päätellen tekniikan väkeä. Vaimenninrakenteesta riippuen eri konstit auttavat. Perinteinen villavaimennin absorboi ääntä, kun päästää ääniaallot sopivan tiheyksiseen villaan eikä juuri virtaukseen vaikuta. Niinpä vaimentimen saa tehokkaammaksi lisäämällä ensisijaisesti sen pituutta ja toissijaisesti tilavuutta. Eli yritä venyttää pönttöä, mutta se ei sääntöjen mukaan saa olla pyörä taaimmaiseksi tuleva osa eli ei takapyörän tai -lokarin takapuolelle. Tuo 78 dB olisi ihana, mutta taitaa olla muistivirhe (lineaarisesti sanoen ehkä kymmenkertainen virhe).
Anteeksi tämä keskustelutilan pitkä käyttö!
Harri
Kirjoittaja: KIMMO HÄMEENAHOSpes-endurovaimennin ei sen sijaan läpäissyt Päitsin mittausta (orkkis oli mukana, jolla sitten viivalle). -02 sama putki oli läpäissyt mittauksen samanlaisessa pyörässä, nytkin oli uudet villat, mutta ääni oli kyllä kova. Katsastajan kommentti olikin "yleensä kun Spes on kiinni, ongelmia on tiedossa". Näin katsastaja siis sanoi mulle, älkää kertoko kellekään! :) Päitsin mittaajat olivat asiallisia ja tekivät työnsä kuten pitääkin, itse näitä kun ei kotona pääse mittaamaan.
Kimmo, ex-WR426F
Kirjoittaja: SIRKKU KANNISTOItsekään en pidä suurta melua itsestään pitävistä laitteista ja siksi olinkin erittäin mielissäni tuon jammun hiljaisuudesta. Ilmeisesti -03--04 250cc WR:n vakiovaimennin alittaa myös 78db rajan (muistinkohan oikein...), hiljainen se joka tapauksessa on, kuin virittelemätön matkapyörä. Vaimennin tosin painaa varmaan likemmäksi 10 kertaa kawan pikkunelkun vaimentimen verran, joten siinäkin lienee yksi syy se pois vaihtaa.
Nyt pitäisi saada äänet alas siitä kawan 250F:stä. Luultavasti se menee jo pienen muutoksen tehtyäni mittauksesta läpi, mutta äänen sävy on niin räikeä, että mieluummin luopuisin joistakin turhista hevosista ja ottaisin jammun äänitason. Kaverilla on YZ400:n kanssa samoja ongelmia. Eli vaikka enska-katsastuksessa kelpaakin, niin vähempikin riittäisi...Luultavasti muitakin on, jotka mieluusti ajaisivat pienemmällä metelillä, muttei välttämättä ole haluja sijoittaa satoja euroja pönttöön, joka sitten ei välttämättä kuitenkaan juuri hiljaisempaa lopputulosta anna. Silläpä ehdotinkin, että tänne voisi joku laittaa hiukan vinkkejä.
Voiko esimerkiksi huilun korvata pienemmällä, auttaako jonkin holkin/putken laittaminen vaimentimen suulle kasvattamaan pittuutta, vai olisiko välttämätöntä pidentää myös vaimenninta itseään. Ja mikä nimenomaan olisi sellainen kohtuuhintainen ja "pieni"töinen pidempiaikainen ratkaisu, jolla moottoria ei saattaisi ennenaikaiseen hautaan...eli ei todellakaan vain katsastusta ajatellen.
Kirjoittaja: TURKKA HAGMANEnduroon hyvä vaimennin on CRD Absolute Performance II. Allright tuo maahan. Yamahan nelarissa toimii hyvin ja äänet ovat ok.
Kirjoittaja: Harri VanhalaTervehdys äänimittauskonkarilta!
Kommenttina Keesin toiveeseen mitata äänet korkeammilla kierroksilla:
kierrosten nosto ei käytännössä antaisi juurikaan edustavampaa tulosta kuin 11 tai 13 m/s männännopeusmittauskaan. Todellinen tulos saadaan vasta, kun kone on kuormitettuna ja kaasunvaihto vilkasta. Nykyinen tapa on kyllä mielekäs kenttäoloissa: se on aika nopeasti tehtävissä, kun Pekka aluksi totesi ja vaikkei vastaakaan todellista tilannetta, sen dB-lukema ottaa jossain määrin huomioon mittaustavan. Eli mitattaessa hiljainen pyörä on (yleensä) aika hiljainen radallakin.
Endurossa vei 3 vuotta saada äänet järkevälle tasolle ja tämän vuoden Päitsi oli jo aika huojentavaa kuultavaa. Myös kuskeja tuntuu alkaneen kiinnostaa mahdollisuus harrastaa myös jatkossa. Crossi on tässä suhteessa heikossa tilassa ja SML:n uusi motocross-äänisääntö pahentaa uskoakseni tilannetta entisestään ja suosii isoja nelareita kohtuuttomasti.
Olin pari vuotta sitten Hausjärven ympäristötarkastajan mukana tarkkailemassa ympäristön ääniä Riihimäen kisan aikana, kerhon pyynnöstä. Kisa oli ensimmäisiä, joissa ääniä jokseenkin vakavasti yritettiin mitata. Totta puhuen, ympäristössä olevat äänet olivat aika kaameat näin lajia harrastavankin mielestä eikä mistään mökkiläisten nipottamisesta ole syytä puhua, jos protesteja tulee. Viranomaiset ovat todellisuudessa hyvin pitkämielisiä suhteutettuna siihen asenteeseen, jolla varsinkin crossissa asiaan suhtaudutaan.
Sirkulle kommenttina: moniin pyöriin saa hyviä tarvikevaimentimia mutta myös erittäin huonoja. Katsastuksiin tuodaan putkia, jotka on myyty "FIMin hyväksyminä". Tämä on ns. paskaa! FIMillä ei tiettävästi ole mitään organisoitua putkien hyväksymisiä. Toinen myynnissä suosittu väite on, että desibelit ovat alle 94 tai 98. Niin ovatkin, mutteivät suinkaan mittauskierroksilla. Katsastuksiin olisi helppo konstruoida vaimennin, joka on hyvin hiljainen mittauskierroksilla ja vain mittauskierroksilla. Samoin voidaan konstruoida pyörä, jonka kierrosten mittaus on vaikeaa. Tämähän ei tee pyörästä hiljaista kuin katsastukseen, mutta varmaan riittää monien crossikuskien moraalille.
Olemme Ruokolahden Vicken kanssa keränneet paljon aineistoa katsastuksista (vuosien myötä yli 1500 mittausta). Ellei näitä katsastushommia olisi, voisimme kertoa, mitkä vaimentimet ovat äänimittausmielessä hyviä, mitkä huonoja. Jääviyskysymys pitää suun kiinni.
Pahinta on katsoa, kun mini- ja junnuluokissa faijat tuovat pyöriä katsastukseen ja vaihtavat varikolla äänekkään putken. Asennekasvatusta tämäkin!
Väittäisin, että endurossa asiat ovat tässä suhteessa hyvällä mallilla, mutta pelkäänpä, että motocrossin puolella monet radat ovat kiinni ennenkuin järki leviää. Ääntä pidetään "viherpiipertäjien ja mökkiläisten" nipotuksena eikä lajin sisäisenä ongelmana. En ole kuullut liiton paljon äänistä puhuvan, uusi sääntökirjan melusääntö vielä pahentaa tilannetta. Uuden sääntökirjan mukaan (SML:n nettisivulta) voidaan 13 m/s -sääntö ohittaa ja käyttää kiinteitä mittauskierroksia, jotka ovat samat sekä 2- että 4-tahtisille. Mitään huomiota ei kiinnitetä siihen, että pyörien iskunpituudet ovat aivan erilaiset. Otettu aika suoraan FIMin epäonnistuneesta säännöstä, mutta häveliäästi jätetty se lause pois, jotta todetaan saman kokoluokan pyörien olevat konstruktiivisesti lähes identtiset (näin todella sanotaan FIMin säännössä, niinpä FIMin näkökulmasta YZ250F ja YZ250 ovat konstruktioltaan lähes identtiset!). Uuden säännön ääniraja on entisen 100 dB(A):n sijasta 98 dB(A), joka osin kompensoi kuprua. Nelareiden mittauskierrokset ovat käytännössä pudonneet noin 20 %:
YZ250F:lle ennen 6111, nyt 5000. YZ426 aiemmin 5500, nyt 4500. dB-pudotus ei läheskään kompensoi tätä.
Nelari-Yamahat olivat enskan ongelmalapsia muutama vuosia sitten. Niitä jouduttiin raakkaamaan kisoista orkkisputkinkin. Jossain vaiheessa merkki tai maahantuoja ryhdistäytyi ja orkkiputkilla niillä ei ole nykyään ongelmia. Olisi kiva tietää, oliko kyse maahantuojan vai jopa tehtaan kiinnostuksesta asiaan, vastuullista tai sellaiselta näyttävää joka tapauksessa.
Joskus on ihmetyttänyt, miten paljon äänimittausasiantuntemusta maassa onkaan ainakin katsastusten aikana. Meillä on Vicken kanssa kummallakin alan koulutus ja tutkinnotkin, mutta paljon paremmin perehtyneitä löytyy joka kisasta kymmenittäin.
Miksi jarrujen mittaukseen kisoissa ei tarvita dynamometriä eikä enskassa valojen mittaamiseen luksi- tai kandelamittaria, mutta äänimittaukseen tarvitaan huipputarkat vehkeet?
Olisi kiva kuulla, miten muut mittaavat isojen nelareiden kierrokset. Uudet puolarakenteet tekevät mittaamisen hankalaksi ainakin perinteisin rundimittarein. Meiltä meni aika tovi kehittää menetelmä. Toivoisin tässä katsastajien yhteistyötä.
Parhain terveisin
Harri
Harri.Vanhala@kolumbus.fi
PS. Äänimittaus ei ole nipottamista vaan juuri tätä kisaa kauemmas katsovaa, ratoja säilyttävää toimintaa!
Kirjoittaja: SIRKKU KANNISTOJoku osaavahan voisi tähän yhteyteen listata keinoja pudottaa noita ääniä. Jotkut niistä toki pitävätkin, mutta ainakin parista tietämästäni pyörästä haluaisimme saada niitä vähemmäksi vaikka katsatuskunnossa jo ovatkin.
Kirjoittaja: Kees van NiftrikHelppo tapa palauttaa ainakin enduropyörän äänet alkuperäiselle tasolle on tietenkin tuo edellä mainittu alkuperäisen äänenvaimentimen käyttö. Pyöränhän saa nimittäin rekisteröityä kyseisellä äänärillä, mikä takaa yleensä kohtuulliset äänenpaineet. Tarvikeäänäreillähän nelareissa pyritään lähestulkoon ainoastaan vapaaseen hengitykseen vieläpä siten, että tätä absorptioäänärin pituutta on varmuuden vuoksi lyhennetty halkaisjan kasvattamisen lisäksi. Eikä tietenkään mitään resonaattoreita, joten soppa on valmis. Desibelimittaukset pitäisi siis ehdottomasti tehdä vähintään sekä 3/4-kierroksilla että täysillä kierroksilla, sillä kilpailukäyttöön valmistetut pakoputkistot on viritetty toimimaan niillä kierrosluvuilla. Lisäksi tunnetaan sellainenkin psykologismi, että äänen voimakkuuden kasvaessa kuski kokee laitteen kulkevan paremmin. Jos voima ei pyörässä riitä kilpailuissa, niin suurimpaan luokkaan mukaan ja enskaäänäri kiinni auttaa useimmiten menohaluihin.
Lainaan vielä Tekniikan Maailmaa, jonka mukaan mopon viritys on onnistunut, kun ääni on ainoastaan kaksinkertaistunut ja tehot ovat korkeintaan puolittuneet.
Kirjoittaja: MARKO LAINEOn se hyvä että jossain on otettu tiukka käytäntö. Näin se pitäisi olla joka paikassa.
Ja näissäkin on huomattava että mittaus tapahtuu todella pienillä kierroksilla, jolloin esim. nelareilla ei vielä kuulu juuri minkäänlaisia ääniä. Kun sitten kaasu avataan, niin äänet moninkertaistuvat ja useamman kymmenen metrinkin päässä ne ovat yli 115 db. Jääradalla lähtöhetkellä mitattiin 120 db lukemia pyörien takaa n. 10 metrin päästä ja yksittäisenkin pyörän äänet olivat n. 116 db ekalta kierrokselta tullessa.
Ensi talvena on kenenkään turha tulla kisapaikoille tuollaisilla äänillä tai sitten ei vaan aja. Sama pätee myös harjoituspaikkoihin eli jos äänet ovat liian kovat, pyörään muutoksia tai kamat kasaan ja ratamaksua on turha odottaa saavansa takaisin. Liian monta ajopaikkaa on mennyt kiinni uusien nelarien takia, vaikka niistäkin saataisiin hiljaisia.