Puristussuhde?
Kirjoittaja: poistunutnyt joku tohtori vois selventää yhen jutun mulle. Miten on mahdollista että otto-moottorissa voi olla niinkin korkee puristussuhde ku 15:1? Siis tollasia puristussuhteitahan tapaa yleensä vain diesel-moottoreissa. Bensailma-seoksenkin pitäis jo ilmeisesti ruveta nakuttaan tollasella suhteella? Tuo kyseinen puristussuhde löytyy mm. mun fillarista. Se on 1986 KTM 250. Oon nähny ton puristussuhteen monestakin yhteydestä, eikä mulla oo mitään syytä olla uskomatta sitä kun tiedän minkälainen se on potkasta käyntiin!! Siis potkasun täytyy olla TODELLA luja että jotain tapahtuisi(siis en tarkota sitä että se lähtis huonosti käyntiin;yleensä heti ekalla potkulla jos saa tarpeeks voimaa). Kerran kokeilin yhen 250 RM:ää ja havaitsin että sen potkasussa ei tarvi juuri yhtään voimaa, niinku puristussuhde olis jotain 1:1 tai jotain! En usko että nykyiset 500:kaan oo noin järkyttäviä käynnistettäviä. Kun tuo -86 oli vielä sitä aikaa kun ei ollu pakoaukonsäätimiä, niin epäilen että sillon sitä vääntöä haettiin juuri noilla puristuksilla. Ja tuo (vakio)250 RM(jossa oli pakoaukonsäädin) ei todellakaan vääntäny yhtään mihinkään tohon mun pyörään verrattuna. Oon itseasiassa aika tyytyväinen tohon koneeseen tehoo on 46,5hv eli saman verran kun viritetyssä piikissä mut vääntöö löytyy melkein yhtäpaljon ku 500:sta(vain vähän liioitellen). Ja kun eräänä päivänä sain koittaa piikkiä tuntu se aika surkuhupaisalta ajaa: kirjaimellisesti ei tapahdu yhtään mitään ku vääntää kaasua, kunnes tulee tehopiikki ja repäsee kädet irti, kun mun pyörällä voi keulia jo puolella kaasulla(no tuli sitä taas vähän liioiteltua; mutta melkein...)
- Kirjaudu tai rekisteröidy kirjoittaaksesi kommentteja
Kirjoittaja: Erkki KoskinenTässä toinen EI tohtori: Puristussuhde on sylinterin kokonaistilavuuden suhde puristustilavuuteen. Bensa kestää tietyn määrän puristuspainetta itsesyttymättä ja puristussuhde on vain yksi (joskin tärkein) puristuspainetta aikaansaava tekijä. Väittäisinkin että samalla puristussuhteella kaksitahtisessa ei saada aikaan yhtä suurta puristuspainetta kuin nelitahtisessa. Tämä johtuisi siitä että sylinterin kokonaistilavuus ei tule täysin hyväksikäytettyä puristuspainetta tehtäessä koska pakokanava on osan puristustahtia auki (vaikka paisuntakammio pyrkiikin auttamaan asiaa). Lukisin mielelläni asiantuntevia tai "asiantuntevia" kommentteja asiasta, josko vaikka jollakulla olisi faktatietoa?
Kirjoittaja: JUKKA HAVENTOTohtoriksi en tunnustaudu, mutta kun ei kukaan muukaan ole kommentoinut tätä, niin esitän nyt sitten asiantuntijaa (mikä tietysti luulen olevanikin). Eli 2-tahtisissa voidaan puristussuhde ilmoittaa kahdella eri tavalla. Ensiksi kuten nelareissa eli iskunpituudeksi otetaan männän YKK:n ja AKK:n välinen matka. tällöin arvoksi tulee hulppea lukema eli esim. 15 kuten ilmoitit. Toinen ja mielestäni hieman parempi tapa on ilmoittaa ns. tehollinen puristussuhde eli iskunpituudeksi huomioidaan ainoastaan pakoaukon sulkeutumisesta YKK:taan kuljettu matka. tällöin arvosta tulee luonnnollisesti selvästi pienempi eli tyypillisesti luokkaa 8-9. Mielenkiintoista tässä on kuitenkin se, että sylinterissä vaikuttava puristuspaine on tyypillisesti sitä suurempi, mitä pienempi puristussuhde on. Eli pakoputken ahtovaikutus on todella huomattava. Siis vääntävä moottori: suuri puristussuhde, heikosti ahtava pakoputki ja taasen kierroskone: pienempi puristussuhde mutta voimakkaasti ahtava putki (eli nakutus saadaan kuriin madaltamalla puristussuhdetta). Tässäpä tämä lyhykäisesti.
Kirjoittaja: Eero NikkanenLumispoorissa ajo on alkuun kinkkistä,mutta kun löytää rytmin,on se tosi nastaa.Meitsillä oli pieni haave lähteä Päitsin (vain)kuntoluokkaan keväällä,joten pyrin ajamaan joka viikko edes vähän,poislukien mahdolliset paukkupakkaset,että saan tuntumaa,ja ajaminen tuntuu kotoisalta.(Asia liittyy oleellisesti puristussuhteen mittaamiseen).
Kirjoittaja: poistunutei tuu "ajoromaanille" jatkoa varmaan vähään aikaan. Ei jaksa/pysty ajaa sellasessa jäätyneessä mudassa johon on jäätynyt sellaset kivat urat... tuli sitä nyt kuitenkin sellaset 10 tuntia ajeltua vielä näin syksyllä, mut pitää nyt kattoo jos sitten sydäntalvella, jos olis varaa hankkia piikkirenkaat, pystyis taas ajaan. Vai onko se talvellakin tollasta jäätyneissä urissa tasapainoilua? Helvetin vaikeeta ja sattuu kun kaatuu (siitäkin on kokemusta)...
Kirjoittaja: Eero NikkanenNim."ei edes tohtorin apulainen"heittää lusikkansa soppaan.Nää kaks hegulia tässä edellä puhu ihan asiaa,kirjatietoo kansankielellä. Siitä potkuvoimasta; oma nelkku ei edes pyöri läpi ilman puolipuristinta.Toivon todella ettei se koskaan sammu vaijeripoikkinaisena "munasyvyiseen" lätäkköön,kilometri lähimmästä tiestä.Miikalle vinkiks,että pidä tiukasta pyörästäs hyvää huolta.Imukoppa tiiviinä,ja putsari öljyttynä.Huolla miel. liian usein,kuin harvoin.Käytä hyvää seosöljyä,ja laatikkoöljyä myös,ja oikeita suhteita,ni saat nauttia vääntävästä moottorista vieläkin pidempään.Ehjä -86 on ihan täyspeli,kun se on oikeissa käsissä.Ps. Millon saadaan "ajoromaanille" jatkoa?.