Piikkirenkaat talveksi
10.10.2005 - 18:22
|
Kirjoittaja: Petteri YlläsjärviHello te itämaan viisaat miehet ja naiset. Talvi tekee tuloaan, vaikkakin hitaasti, mutta valmistautuminen alkakoon. Olen suunnitellut talveksi piikkirenkaita pyörääni, mutta tietämys renkaista on olematon. Pääasiassa ajelut talvella ajellaan metsässä ja jäällä, mutta joudun valitettavasti kulkemaan myös yleistä asfalttitietä pitkin muutaman kilometrin matkan. Onko piikkirengas ainoa oikea ratkaisu ja onko suosituksia laaturenkaille (koko, malli, hinta), ettei tarvitsisi kuukauden välein ostella ja vaihdella uusia kummeja. Pyöränä Yamaha wr250f
Foorumit
- Kirjaudu tai rekisteröidy kirjoittaaksesi kommentteja
Kirjoittaja: MARKO FORSMANTmi Moto Pikkis 0505228492
Kirjoittaja: Olli SaloLypsyrasvaa tai saapasrasvaa. Parempaa ei ole ja kumi tykkää.
T. Kaikkitietävä Anna-Kaisa Hermunen
Kirjoittaja: VOITTO HÄMÄLÄINENPiikkirenkaita:
http://www.freeforum101.com/forum/viewtopic.php?p=28&mforum=peimarinmoo…
Kirjoittaja: ALEKSI LAMPINENTrelleborg on huonot, niissä on löysä runko ja liikaa nastoja nappia kohen jonka seurauksena napit repeilee.
Kirjoittaja: EETU HEINOOlisiko jolla kulla tietoa ketä turun seudulla myisi kingsejä tai vastaavia "piikkejä" enkapoluille, vai mitkä sopisivat näihin etelän oloihin... täällä kun ei tuota lunta ole, mutta jäätä ja pakkasta tarpeeksi. Hinnallakaan eivät saisi ihan pilatut olla, mutta sillaiset mitkä toimisivat lopputalven/kevään.
Kiitän ja kumarran!
Kirjoittaja: Risto Jutilajostain kun löydät yhteystiedot semmoseen firmaan ku moto pikkis tmi.
ite tilasin sieltä takarenkaan ennen joulua, paperit on hukassa missä on numerot yms =/
on ainakin kingssiä ja kaiketi trellikkaakin.. kisarenkaan tekemiä kumeksia.
Kirjoittaja: SIRKKU KANNISTOHih hih ;-)
- Mä kyllä ihan ruuttaan sitä kämmenelle ja pyöräytän ympäri renkaassa...
Kirjoittaja: Kees van NiftrikEnsinnäkin rengasrasva antaa enemmän peliaikaa renkaan rusikointiin Mäntysuovan/Fairyn kuivuessa heti. Uudelleen kastuessaan se onkin sitten aivan kitkaton kuten Fairykin. Kuussatasen SXC:n kanssa ihmettelin, kun rengas pyörähti ja sylkäisi vannenauhat pihalle, vaikka rengaslukot olivat kiristetty hampaat irvessä. Rengasrasva lähtee luultavasti heti liukenemaan tms. eipä ole pyörähtänyt tällä viissatasella milliäkään venttiilin asennosta päätellen. Eikä meitsin vauhdeissa takaskurra edes paljoja suddaa...
Kirjoittaja: ARTO AHLSTENmä oon käyttänyt mäntysuopaa...tuntuis vähä että kuivuessaan ikäänkuin vähän tarraannuttais renkaan vanteesen kiinni. eikös aikoinaan ennen rengasrasvoja käytetty mänysuopaa?
Kirjoittaja: SIRKKU KANNISTONo tuota minäkin tässä ihmetelen! On tässä vähän vauhtikin noussut, ja pyörän tehotkin tulee joskus otettua kaikki käyttöönkin, muttei ne solunkaan kanssa mihinkään karkailleet, vaikka mäntysuopaa käytänkin! Eikä ollu rengaslukkoja. Kyllä ilmakumin kanssa huomas kun pyörähti...näitä "hassuja tarinoita asennusmokista" mitä Vanhala lähti kokomaan jokin aika sitten...kun unohtui laittaa se rengaslukko kun siirtyi takaisin ilmakumiiin, 20e + kolmikertaiset kulut ajopaikalle turhaan ajamisesta jne. kun mukana oli toki vaihtokumi, mutta rengaslukko autotallissa!
Kirjoittaja: Kees van NiftrikTotta, periaatteessa varmaan oikea paikka olisi vanteen ulkosyrjä, mutta enpä ole paljoa jaksanut näperrellä - pensselillä olen levittänyt. Jollain rajauskynällä varmaan menisi oikeisiin kohtiin.
Kirjoittaja: SIRKKU KANNISTONo mutta, mihin sää Kees sitä rasvaa/m-suopaa laitat?...koska se rengas liukuu vanteen reunan yli sisäreunallaan ja silla reunan vaakaosallaan, eli paikoista jotka eivät ota/nipin napin koskettavat vannetta kun rengas on paikallaan/ajossa.
Eli ellei rasvaa myös ylimääräisiä pintoja, niin kuinka se siihen pyörähtämiseen vaikuttaisi? Toki, meneehän sitä aina hiukan muuallekin kuin pitäisi, mutta ei kai nyt niin paljoa?
Kirjoittaja: Kees van NiftrikRengasrasva (taitaa olla valko- tai ns. vesivaseliinia) lienee ehdottomasti se oikea vaihtoehto. Fairyn, Tummelin ja muiden liukuvoiteiden kanssa on korostunut riski, että ainakin isommat pyörät jäävät ensimmäisessä kiihdytyksessä paikalleen, ellei rengaslukkoja ole kiristetty yläoktaaviin asti.
Kirjoittaja: Pekka VartiainenJoo yhdyn edellisiin...Ei kannata käyttää mitään Ruuvimeisseleitä vaan kunnon rengasrautoja ja rasva auttaa myös pirusti...Ruuvimeisseleillä ei tee muuta kuin rikkoo sisäkumin...
Kirjoittaja: Olli SaloJoo siis kyllä noi on nyt aina saatu vaihdettua mutta ajattelin vaan josko jotain hyviä vinkkejä olisi saatavilla, Miten ootte laittanu muuten rengaslukot?
Pitää löysänä paikallaan vaiko ujuttelee paikoilleen kumin välistä?
Kirjoittaja: SIRKKU KANNISTORengaslukko on aina paikallaan ja sen kohta laitetaan viimeksi. Oltiinpa sitten ottamassa rengasta vanteelta tai laittamassa takaisin.
Kirjoittaja: jouni simonen
Kirjoittaja: jouni simonenjaa miksihän näin?
itse teen renkaan vaihdon viidellä 15cm rengasraudalla enkä koskaan katso mistä aloitan irrottamaan tai mihin lopetan.
sisuskumin ja rengaslukon ujutan siinä vaiheessa kun on renkaan toinen puoli vanteella, käännän rengasraudalla kumin "auki" ja pujotan lukon aukosta paikalleen. samalla tavalla venttiilin kohta ja loput sisuskumista, vähän ilmaa renkaaseen (siis ihan vähän) jottei mene kierteelle.
rasvaa käytän mahdollisimman vähän johtuen siitä että ei tule "liukumia" kun rengas sutii tai etujarrua painaa. tiuhat vääntövälit auttaa rengasta menemään helpommin (ja rikkomatta kudosta) paikalleen.
viidellä rengasraudalla (sellaiset jotka on lukittavissa pinnojen taakse) homma hoituu ilman voimaa ja vaikka pikkulapselta jos tekniikka on hoidossa.
renkaan alle kannattaa tehdä 2/4:sta neliön mallinen (hieman isompi kuin takaratas) asennus pukki.
tekniikkan opin misukalla töissä ollessani.....
Kirjoittaja: SIRKKU KANNISTOSaattaa tulla kaverin tunnarilla...
Syystä että rengaslukko kinkee rengasta. Itse teen homman seuraavasti.
Irroitus:
Ilman pois, ei välttämättä sielua irti, jolloin painan sitä sisään samalla kun löysään rengaslukon lähes auki asti ja alan painella rengasraudalla reunanauhaa alas. Sitten vaan jostain päin alan sorkkia rengasrautoja (4) reunanauhan ja vanteen väliin (ed. tuli siitä kun on tullu viimeset 2 taas muutteeks vaihdettua solun kanssa) ja kun ne on siellä, niin käännät reunanauhan vanteen reunan yli. Loput lähtee yleensä käsin. Sitten sisärengas välistä pois ja rengaslukon vastakkaiselta puolen kahdella rengasraudalla kinkeen reunan yli toisestakin reunasta...30cm näin ja loput käsin.
Päälle: Ensin sisärengas + hiukan ilmaa uuden päälyrenkaan sisään, sitten venttiili läpi vanteesta, rengas/mutteri ympärille ettei karkaa ja alan käännelä reunanauhaa vanteen uraan. Jos rengaslukko on venan vieressä, niin muljautan reunanauhan rengaslukon taa jo kun pujotan venttiiliä läpi vanteesta. Jos se on vastakkaisella puolella niin olkoon. Raudoilla vaan (3) reunanauhan yli vanteen reunan ja lopuksi rengaslukon kohdalla kahdella raudalla reuna yli rengaslukosta. Sitten venttiilin kääntö suoraan ja vuorotellen eri puolin venttiiliä rengasta vanteelle, lopuksi rengaslukon kohta niin, että 2 rautaa on valmiina molemmin puolin ja yhdellä (polvi apuna) painan rengaslukkoa sisään. Ilmat sisään, niin paljon, että nousee tasasesti vanteelle, rengaslukon kiristys ja paineiden säätö sopiviks.
Solun kanssa on kyllä ollut ihan ehdoton juttu, että käyttää lukkotonkeja estämässä reunanauhan karkaamista takaisin ylös ja laittaa lukon kohdan viimeiseksi, jos sellaista sitten laittaa ensinkään.
Asennuspukkina ei ole ikinä sen kummenpaa ollut kuin auton vararengas. Joskus ei mitään kun ajopaikalla on menny rengas.
Mäntysuopaa laitan reunan vaakapintaan ja sisäpuolelle, ihme juttu jos Michelinillä sanotaan, että se siitä alkaisi luistamaan. Ulkopinta siinä siihen vanteeseen painaa.
Jos jollakulla on parempaa tekniikkaa neuvoa, niin kernaasti otan vastaan. Ainakin nastojen kanssa on aina asennushommien jälkeen polviss reikiä, mutta "sisu ei anna periksi" laittaa mitään polvisuojiakaan...sitä paitsi vihaan ilmakumin asennusta, solun kanssa se on paljon helpompaa, nopeampaa ja huolettomampaa.
Kirjoittaja: Miika SavoRenkaanvaihto ei ole kovinkaan vaikeaa, kun siihen saa joltain hyvät vinkit ja käyttää oikeanlaisia välineitä (rengasraudat, rasva, renkaanvaihtoteline jne.). Se ei "voimalaji" vaan tekniikkalaji. Kannattaa kysyä joltain kokeneelta prätkäkuskilta, jos "nakinvaihto" tuntuu muuten ylitsepääsemättömältä.
Kirjoittaja: TOM NORDMANOlen pitänyt seuraavat paineet talvirenkaissa: noin 0,6 takana ja edessä 0,75. Liian kova paine kuluttaa renkaan nastat keskeltä pois mikäli ajetaan paljon siirtymää (kuten päitsi).
Renkaan laitossa paikalleen auttaa jos laittaa renkaan esim. patterin päälle yöksi ja käyttää rengasrasvaa (tai fairya) ja vähintään neljää rautaa. Se vanteessa oleva syvennys on sitä varten että kun käännät renkaan viimeiset 30 cm paikalleen, niin katsot, että rengas on syvennyksessä toiselta puolelta.
Lisäksi kannattaa laittaa sisäkumi renkaan sisään ensin. Ei siten että laittaa renkaan paikalleen ja sitten ujuttaa sisäkumin paikalleen (tein näin itse 5 vuotta kunnes tajusin kysyä täältä miten homma menee).
Nämä uudet "norsunnahka" sisäkumit (esim. 4 mm paksut) on kyllä taivaan lahja surkealle rangasasentajalle. Murheet puhjenneista sisäkumeista asennuksen aikana vähentyy merkittävästi.
Kirjoittaja: HENRY ELDne katukäyttöön sallitut nastat eivät pidä yhtikäs mitään jäällämetässä. enduro nastat on varmaan paras rengas sekalaiseen käyttöön. www.kisarengas.fi löytyy jotai
Kirjoittaja: TIMO HARTIKAINENjoo trellikan runko taitaa painaa pikkasen enemmän ja on jäykempi. kyllä noi BF goodrich on kans ihan hyviä. kai ne kaikki ajaa asiansa kun ei siirtymillä kaahaa.
Kirjoittaja: Olli SaloPaljos pidätte paineitä nasta gummeissa, siis crossi/enska meiningissä, samat ku kesällä?
+- 1bar?
Sattuuko olee jotain hyviä vinkkejä renkaan vaihtoon, esim. vanne pakastimeen ja rengas pizzauuniin että saadaan mahdollisimman suuri kokoero ja lypsyrasvaa niin maan perusteeellisesti, vai onko tarkoituksena nimenomaan saada ihmiset hakemaan verenpaine ja selkälääkkeitä arvauskeksuksesta asennuksen aikana? Ja Latviasta uudet sormet rengaslukkojen asennuksen takia?
Kirjoittaja: EETU HEINONastojen koot menevet tosiaan autojen mukana, eli muistaakseni yli 3mm rankaanpinnasta olevat nastat ovat suurimmat mitä sallitaan tieliikenne käyttöön. Itsellä on myös piikkirenkaille tarvis ja itse kään en niistä tiedä mitään...
Kirjoittaja: jouni simonenJotta tulee oikeata tietoa renkaiden ominaisuuksista niin otapa yhteyttä Kisarengas Oy (Veikkolassa).
samoilla piikeille joilla ajetaan metsässä ei saa ajaa kadulla. katurenkaita koskee samat säännökset nastojen osalta kuin autonkin renkaita, ilmeisesti vain kilpailutilanteessa erikoisluvalla saa ajaa siirtymät pitkäpiikkisillä kilparenkailla.
jos en ole oikeassa niin korjatkoon muut.....