MX-lajiparlamentti
Kirjoittaja: Harri VanhalaMoi,
en ole käynyt MX-lajiparlamenteissa, mutta kokemus enduroparlamenteista on jokseenkin positiivinen. Varikoilla huhutaan, että MX-puolella ei parlamentin keskusteluilla juuri merkitystä ole ja vähän samaa on näilläkin palstoilla vihjailtu.
Parlamentilla ei ole tiettävästi mitään muodollista asemaa eikä sitä missään säännöissä määritellä, joten kysyn tietäviltä ja erityisesti virallisissa asemissa olevilta:
Jos haluaa parlamentissa selvittää liiton kannan johonkin asiaan, voiko etukäteen osoittaa liitolle jonkin kirjelmän tms.? Oma asiani koskee äänijuttuja, kuinkas muutenkaan. Parlamentissa esitetty asia on helppoa haudata asia myöhempään käsittelyyn, joten olisi varmaan viisasta saada asia käsittelyyn jo ENNEN parlamenttia, jotta siellä voisi sitten kuulla, mitä asiasta päättävissä elimissä ajatellaan.
Toisin sanoen, miten pitäisi menetellä, jotta liitto puisi asiaa (motocross) jo ennen parlamenttia?
Onko liiton näkökulmasta epäkohteliasta julkistaa kirjelmä esim. näillä palstoilla? Olisi se hyöty, että mahdollisesti muutkin kiinnostuneet voisivat valmistautua keskusteluun.
Terveisin
Harri Vanhala
- Kirjaudu tai rekisteröidy kirjoittaaksesi kommentteja
Kirjoittaja: VEIJO KÄMÄRÄINENOKKE...vedetään Jerryn systeemillä seuraava kausi. Haluaisko joku kerho nyt perua ensivuoden kisansa ? ...ai kaikkiko...no jo on kummaa sakkia....Kähmy
Kirjoittaja: JARI WALLENIUSTuolla MM-kisoissa on vähän eri systeemit muutenkin, että niitä on aika turha verrata. Ne laatat on kyllä numeroita varten, ja numerot, että kuskit tunnistaa. Aika loogista. Tai tolla Evertsin pojalla ainakin on vähän erilainen kalusto kuin mulla, vaikka Yamaha-miehiä ollaankin;-)
Kari Wallenius
Kirjoittaja: Ville HarviaHyvä Jermu... Näytä niille ;)
Kirjoittaja: Jerry LjungqvistEi niillä paljoo MM kisoissakaan näytä olevan väliä minkälaiset ne numerot on ku sivunumeropohjatkin täynnä mainoksia ainut missä näyttää olevan kunnon numero on edessä... Luulisi siellä olvean kummiskin vähän tarkempaa tuo touhu...
itselläkin ollu koko kauden teetetyt numerot eikä missään lukuunottamatta yhtäkisaaa olla sanottu numeroista mitään pahaa...
Kirjoittaja: VEIJO KÄMÄRÄINENKyllä nuo numerot tulee olla sääntöjen mukaiset. Hyvin monestakin syystä . Se on myös turvallisuuskysymys . Tuo yleisön tunteminen on varmasti pielessä. Jengi penkoilla kyttää "piru kun toi Kawasaki vetää komeesti, katos käsiohjelmasta kuka ajaa Kawalla", jne... Numeroita tarvitaan jokapaikassa, katsastuksessa, lähtöportilla, kierroslaskennassa, ratatuomarit, sininenlippu, maalilippu, ym..eikä meikäläiset kuuluttajaparatkaan paidanväristä jätkiä tunnista. Samoin tuo kilven pohjaväri tulisi olla oikea. Sinä Markku kun touhuat noitten Vetskujen kisoissa, ei näitten herrojen kuumista starteista kyllä pelkällä numerolla nopeasti bongaa +40 ja +50 kuskeja. Pohjaväristä eroittaa heti aikuiset ja alaikäiset....Kähmy
Kirjoittaja: Markku SillmanJotenkin aavistin, että joku neropatti pian huomaa ettei numeroita tarvita enää ollenkaan. No, tässä tulee vähän perustelua miksi niitä numeroita kuitenkin tarvitaan.
Ensinnäkin kaikissa kilpailuissa ei ole transponderi-ajanottoa joten numerot ovat ensiarvoisen tärkeät. Lisäksi niissä kisoissa joissa ajanottolaitteisto on käytössä, on myös manuaalinen vara-kierroslaskenta eli IHMINEN lukee maalilinjalla ohi kiitävien ajajien numerot, toinen kirjaa ne ylös kynää ja paperia käyttäen.
Kun kilpailijat, varsinkin kisan alkukierroksilla, ohittavat paikan lähes yhtenä rykelmänä, aiheuttaa yksikin huono numero sen, että lukijalta jää helposti muutama ajaja huomioimatta tämän huonon numeron jälkeen koska huonon numeron lukuyritys vie liikaa aikaa. Tällöin tulee pöytäkirjaan vain x x x x x merkintöjä kun rastien tilalla pitäisi tietenkin olla numeroita.
Transponderit ovat hyvin luotettavia, mutta niitäkin menee rikki, niitä saattaa pudota kisan aikana tms.
Myös itse ajanottolaitteisto, jota IHMINEN käyttää, rakentuu sähköllä toimivista laitteista eikä olosuhteet läheskään aina ole ihanteelliset niiden täydellisen toimintavarmuuden takaamiseksi.
Ihmettelenkin joskus suuresti, miksi niistä numeroista täytyy tehdä niin taiteellisia tai muuten huonosti luettavia, kun SÄÄNTÖKIRJASSA LUKEE SELVÄSTI:
- Numeroiden tulee olla selvästi luettavissa ja pohjavärin tavoin maalatut tai teipatut mattavärillä heijastuksen välttämiseksi.
Numeroiden vähimmäismitat ovat: korkeus 140 mm, leveys 80 mm, viivan paksuus 25 mm ja numeroiden välit 15 mm.
Kilpailunumeroina on käytettävä nk. englantilaisia numeroita, joissa yksi on kohtisuora viiva eikä seitsemässä ole vaakasuoraa poikkiviivaa (kts. piirros O).
- Kaikki muut numerolaatat tai merkinnät, jotka saattavat haitata kilpailunumeroiden havaitsemista, on poistettava ennen lähtöä.
Numerolaatan ympärille on jätettävä vähintään 5 cm vapaata tilaa, jossa ei saa esiintyä mainoksia. Tämän säännön vastaisia moottoripyöriä ei hyväksytä konetarkastuksessa.
Ei varmaan vaadi hirveitä ponnisteluja tehdä numerot em. säännön mukaisiksi.
Miksi siis pitää otsa rypyssä yrittää kiertää yhteisiä sääntöjä ja keksiä omia?
Laitetaan kilpailunumerot kuntoon ja pidetään hauskaa.
...Make...
PS Yleensäkin pieni osa ihmisistä näyttää ajattelevan, että säännöt eivät ole heitä varten, esim:
- minä voin etuilla kaupan kassajonossa, koska minulla on kiire
- minä voin ajaa mopolla ilman kypärää, en kuitenkaan kolaroi
- minun ei tarvitse käyttää ajovaloja päivällä, näen kyllä ilmankin
- minun ei tarvitse käyttää vilkkuja, kaikki kyllä näkee että olen kääntymässä
- minä voin ajaa päin punaisia, koska muuta liikennettä ei ole
- minä voin ohittaa jonon ylinopeudella, koska minulla on bemari/volvo
- minä voin ajaa crossikisoissa vaikka ilman numeroita, kyllä kaikki minut tuntee
jne jne jne...
Kirjoittaja: Ville HarviaAivan sama se on millaset numerot on koska transponderihan sen ajan ottaa kisoissa!! Ja kyllä katsojatkin osaavat tunnistaa kuskin muutenkin kuin numeron perusteella!!
Kirjoittaja: MARKO LAINEJa sitten kun se transponderi menee rikki, niin milläs sitten kuski tunnistetaan? Ajanotossa kirjoitetaan että se jolla oli sinipunakirjava kypärä? Kyllä se numero on tärkeä sekä ajanotolle että katsojille. Ei ne katsojat, jotka käyvät kisoissa kerran vuodessa, tunne kuskeja mistään kypärästä tai ajovarusteista.
Kyllä se vaan niin on että kärkikuskeillakin muuttuu numerot selvemmiksi aika helpolla. Nimeltä mainitsematta parin RR:n GP-kuskien numerotkin muuttuivat selviksi jääradalla kun sanottiin että seuraavaan kisaan ei ole noilla numeroilla asiaa. Seuraavissa kisoissa olikin sitten mukava lukea selkeitä numeroita.
Eli pitäkää vaan heti alusta asti selviä numeroita pyörissänne ja antakaan sen taiteellisuuden esiintyä muissa muodoissa.
Kirjoittaja: Markku SillmanÄänten osalta ollaan näköjään jo lähes sietokyvyn rajamailla.
Kuluvan kauden äänille ei liene enää ole paljon tehtävissä, mutta heti ensi kauden alusta kun kaikki (ajajat, järjestäjät, SML ym.) sitoutuisivat tiukkaan linjaan niin eiköhän ne äänet siitä pikkuhiljaa saada kuriin.
Harri V on mielestäni hienosti tuonut faktoja esille, kiitos siitä hänelle.
Sitten ihan toinen asia, johon olen ainakin motocrossin puolella kiinnittänyt huomiota, on pyörien kilpailunumeroiden huono luettavuus. Tämä pieni ryhmä luokasta riippumatta, joiden numerot ovat joko liian taiteellisia, rispaantuneita, jopa väärän värisiä/kokoisia tai muuten vaan luettavuudeltaan huonoja, aiheuttaa tulospalvelulle harmia. Näihin huonoihin numeroihin tulisi heti kauden alussa ja tietysti myöhemminkin puuttua, ja korjauttaa/uusituttaa ne.
Tässäpä kisojen katsastuspäälliköille pureskeltavaa.
Tätä kirjoittaessa tulikin mieleen, että ajanottopäällikkö/kierroslaskijat pitäisi laittaa katsastamaan näitä numeroita, hehän niitä sitten lukevatkin.
Että mm. tällaisia asioita tänään mielessä.
PS Toki tämä ääni-asia on monin verroin tärkeämpi lajin jatkuvuuden kannalta, mutta olisihan tässä yksi keskustelun aihe lisää lajiparlamenttiin.
... Make ...
Kirjoittaja: Harri VanhalaOikeassa olet. Äänenmittaus nelareista ei ole oikein ajan tasalla, valitettavasti.
Etenkin crossin uusi sääntö on pielessä nelareiden osalta. FIMin epäonnistunut ja ajastaan pahasti jäljessä olevan uudistuksen sisältö ("kaikki samankokoiset pyörät ovat teknisesti samanlaisia") on otettu tämän vuoden crossisääntöön Suomeenkin ja niinpä samankokoinen 2t-pyörä voidaan mitata samoilla kierroksilla kuin 4t-pyöräkin. 250-kokoisissa puolikkaissa iskunpituus on yleensä 72 mm ja vastaavasti nelareissa luokkaa 52 mm. On selvää, että 4t-kone voi kiertää aivan toiseen malliin kuin 2t ja silti mittauskierrokset voivat olla samat.
Vielä viime vuonna crossin mittauskierrokset olivat: 2t: 5416 rpm ja 4t:6286 rpm (nämä Hondan 250-koneille). Tänä vuonna on annettu kaksi mahdollista mittauskierroslukua (SML), joskin FIMin mukaan on vain yhdet kierrokset. Tämä uusi yhtenäislukema on 5000 rpm kummallekin konetyypille ja ääniraja pudotettu 100-->98 db(A). Nelareille on kierrosten pudotus aikamoinen eikä kuvaa nelarin todellista ääntä juurikaan eikä äänirajan pudottaminen läheskään kompensoi rundeista saatua etua.
Suomessa ajetaan kansallisesti SML:n säännöillä. Sääntökirjassa on kahdet mittauskierrokset, joiden ero on suuri (urheilusäännön kohta 016.3.3., sivu 96). Toisen säännön mukaan ovat kierrokset esim. 250-Hondille 2t:5416 ja 4t: 7471 (tämä perustuu 13 m/s männännopeudelle). Näillä kun mitattaisiin ja toimittaisiin tulosten mukaan, putoaisi äänitaso paljon. Saman kohdan toisen säännön mukaan ovat mittausrundit 5000 rpm kummallekin tahtilajille. Oman tulkintani mukaan valinta on katsastajan, sääntö ei vaadi tiettyä tapaa. Toisin sanoen: SML:n säännöissä ON nelareille nostetut kierrokset ja pudotettu äänitaso viime vuodesta, mutta säännöissä on reikä, jonka avulla voi käyttää lukemaa 5000 rpm ihan laillisesti. Siis yhdessä kisassa voidaan mitata kierroksilla 5000 ja seuraavissa 7471 (koskee Hondan nelaripuolikasta). Veikkaisin dB-lukemiin jotain 4-8 dB:n eroa. Jokin yhtenäiskäytäntö olisi paikallaan jo kuskien oikeusturvan vuoksi. FIM vaatii käyttämään 5000 rpm kierroksia, valintaa ei ole (lyhyt engl. lainaus vuoden 2004 säännöstä Technical Rules, Motocross: .."the piston speed ..is .. for reference only... The test will be conducted at a fixed RPM"). Eli ei mielestäni tulkintaa.
En ole pariin vuoteen käynyt sivarikisoissa ja pari vuotta sitten alkoi asia olla kunnossa, kun väki rakensi vähän isompi pönttöjä tai hankki niitä Virosta. Miksi tilanne on huonontunut, ei ole tiedossa. Lajihan on hieno, kunhan vain löytyisi maineensa riskeeraamiselle halukkaita järjestäjiä.
Motocrossin säännöissä on nähdäkseni korjaamisen aika. Virheitä tulee tekevälle, mutta korjataan sitä mukaa kun niitä todetaan. Kunhan ei mennä FIM:n sääntöön. Ehdottaisin JOKO noita ylempiä kierroksia, jotka nekin kyllä suosivat nelareita TAI sitten niin, että mittauskierroksina käytetään sen luokan kierroksia, johon pyörällä osallistutaan. Niinpä piikkiluokkaan osallistuva 250/4t käyttäisi piikin kierroksia. Sääntöhän ei sano, tarkoittaako kokoluokka pyörän kokoa vaiko luokan kokoa. Piikkiluokkaan osallistuva 250-nelari mitattaisiin siten 7000 rpm:llä.
Koko mittauskäytäntö on nykyisellään vaikea, mutta parempaakaan on vaikea toteuttaa. Miten olisi, jos pyörää pidettäisiin 3 sekuntia torvi auki ja otettaisiin lukema täysillä huutavasta koneesta? Koneen on vaivatta kestettävä moinen. Tietysti meluraja pitäisi asettaa korkeammalle kuin matalilla kierroksilla mitattaessa. Mikä raja olisi, olisi tutkittava, mutta varmaankin kotimaisinkin voimin toteutettavissa. Mittaus olisi kentällä helppo suorittaa, joskin olisi varmistuttava, että kone myöskin kiertää kunnolla. Mittauksen voisi tarvittaessa uusia harjoitusten jälkeen epäilyttävissä tapauksissa. Onko meidän pakko noudattaa FIM:n sääntöjä, jos ne eivät meille sovi?
Tiedossa on, että tämä teema ei ole suosittu, mutta onneksi näitä ei ole pakko lukea. Olen saanut privaatteja yhteydenottoja, joissa toivotaan pikaista korjausta äänitasoihin lajin tulevaisuuden suojelemiseksi.
Tervehtien
Harri V
Kirjoittaja: MARKO LAINETuo sivarien SM-arvohan meni sitten Salosta crossista, kun kuskeja ei ollut kuin 9 paria, mutta pysyi Tuusulan enskakisassa kun pareja oli 10. Jos päällekkäisyyttä ei olisi ollut, molemmat olisivat saaneet SM-arvon. Eli päättäjät olkoot seuraavalla kerralla viisaampia.
Sitä olen kuitenkin ihmetellyt noissa äänenmittauksissa että miksi kakstahdeilta sivareilta mitataan äänet koneen nopeuden ollessa 60% maksimikierroksista, kun se esim. 450 cc nelareilta mitataan koneen nopeuden ollessa vain 40% maksimeista. Ei siis mikään ihme jos sivareilla on vaikeuksia päästä arvoista läpi. Ainakin jäällä, jossa niillä ajetaan pitkiä matkoja kaasu pohjassa, äänet ovat lähinnä säälittäviä sooloihin verrattuna. En jaksa uskoa että enduroon vaihdetaan ainakaan äänekkäämpää putkea tilalle. Onko tietoa minkälaisia lukemia tuolta enskamittauksista tuli, vai oliko kyseessä vain joku yksittäinen tapaus?
Kirjoittaja: HANS HALINENMorjes kaikki
Lauantaina jäärataparlamentissa puhuttiin paljon äänistä ja totta on että jos 8 kilometrin päässä ihmetellään pauketta niin asialle on pakko tehdä jotakin ja tehdä heti.Asia on äärimmäisen etten sanoisi elintärkeä koska jos ei äänet hiljene meiltä loppuu yksinkertaisesti harrastuspaikat.Raja on krossipuolella 98db ja jäällä pakkasesta johtuen sata ja niistä on pidettävä ehdottomasti kiinni.Kertakaikkiaan jokaiselle selväksi ettei rajat ylittävillä pyörällä ajeta ei harjoituksissa eikä kisoissa.Nykyään valitetaan kaikesta kuten varmaan jokainen on huomannut mutta jos äänet on hiljaiset ei kukaan valita kun ei kuule missä ajetaan.Äänien hiljentäminen on yksinkertaisesti kaikkien yhteinen etu josta huonona esimerkkinä on Lahden pipon radan uudet rajoitukset jotka selkeästi huonontavat radan käyttömahdollisuuksia,syynä tietenkin äänet josta alueen asukkaat valittavat.Vaativat muuten koko moottoriurheilun lopettamista alueella mikä ei onneksi mennyt läpi.
Kirjoittaja: Harri VanhalaIlmeisesti luottamus crossin hallinnon ylärakenteeseen ei ole äärimmäisen korkea, joskin tyytyväiset eivät yleensä keskusteluihin osallistu.
Kuulin, että sivarien SM-enskassa tilanne oli äänten osalta kaamea. Kuulin spekulaatioita, että SM-arvon säilyttäminen (vähän osallistujia) johti hankalaan tilanteeseen, kun oltiin osallistujaminimissä eikä ketään olisi enää voitu hylätä.
Crossin äänet ja muutkin tarpeelliset sääntöasiat ovat minusta mahdottomuus saada kohdalleen, ellei maahan tule yhtenäistä linjaa. Nyt kuskien kannalta on tilanne hullu, kun johonkin pääsee millä tahansa kalustolla ja johonkin taas ei. Pelkäänpä, että aika ei ole vielä kypsä eli riittävän monta rataa ei ole vielä uhan alla.
Muuta yhtenäistämiseen pystyvää elintä ei ole kuin SML, sitä vartenhan se osin on olemassa: laatimassa sääntöjä ja koordinoimassa kilpailutoimintaa. Jos tämä on liitolle ongelma, voidaan liiton ohi toimia niin, että SM-kisoja järjestävät kerhot organisoivat keskenään yhtenäisen käytännön.
Tietääkö joku, miten esim. polvihoususillaan mustan kumilaatan perässä jäällä juoksevat ovat puuttuneen kahvaamisiin, roikkumisiin, hakkaamisiin jne.? Käsittääkseni Atlantin tuolla puolen on asia saatu kuntoon. Onko otteluissa yritetty saada yhtenäistä linjaa? Ainakin TV-kommentaattorit puhuvat sen tärkeydestä, että linja olisi johdonmukainen. TÄMÄ EI OLE ALOITE JÄÄKIEKKOKESKUSTELUKSI, VAAN PYRITÄÄN KATSOMAAN, MITÄ MUUT OVAT TEHNEET SÄÄNTÖJEN NOUDATTAMISEKSI!
Harri V
Kirjoittaja: Pentti RaittilaLähden tähän keskusteluun mukaan aikalailla ankealla mielellä, mutta kun kuitenkin tunnen, että sanottavaa on niin jatkan: Näissä lajeissa joita SML edustaa on valtava kirjo, ja menestys kansainvälisesti pienellä lajiliitolla on ollut loistava kautta aikain. Menestyksen takana ovat olleet pienet kerhot tai niiden "kylien pojat, jotka ovat halunneet näyttää maailmalle". Ei siinä paljon SML:n virkamiehiä ole kaivattu. On vaan tehty hommat, ja yritetty jostakin saada säännöt ja kisakalenteri. No nyt on aika muuttunut esim. vuodesta -52 kun Antti Syvälahti tuli meille Mäntyharjulle opastamaan kerhon perustamista. Nyt on on tämä netti ja nyt on kaikki mahdollisuudet. Kuitenkin olen sitä mieltä, että demokratia toimii nyt paljon huonommin kuin 60 vuotta sitten. Jotenkin kaikista tulee heti turhanpäiväisiä "kukkoilijoita", kun valitaan johonkin SML:n luottamustoimeen. Sitten on ihan asia erikseen se asennemaailma, joka on eräillä liiton "virkahenkilöillä". Eivät he ole mitenkään moottoripyöräurheilun edustajia, eivätkä tunne olevansa missään tekemisissä alan harrastajien kanssa. En voi olla taas kerran toteamatta, että sieltä liitosta vastattiin: "Meidän palkat maksaa opetusministeriö, eikä kerhojen tarvitse tulla meitä neuvomaan". .. Jotta se siitä demokratiasta ja nykyaikaisesta osallistumisesta. terv. Pappa
Kirjoittaja: VEIJO KÄMÄRÄINENNoista "parlamenteistä" sellaista yleistä palautetta...Ne on tärkeitä ao. lajin kehityskokouksia. Niihin pitää osallistua, vaikka usein tuntuu turhauttavalta. Päivä jauhetaan monenmoista ylösrakentavaa, josta lopullisissa päätöksissä ei näy viitettäkään. Oikein valittu lajijaos (kuinkahan nekin "valitaan"oikein) kuuntelee korvat hörössä parlamentin keskustelua ja kentän ääntä. Tämä äänihän lähtee kisojen tekijöiden suusta ja on varmasti asian tuntevaa.... Ja taas kerran haluan korostaa, että Moottori Liitto on moottorikerhojen valitsema / palkkaama kattojärjestö. Eli se on tasan yhtä hyvä/huono kuin me kerhotkin ollaan. Haukun usen Liittoa, silloin haukun maamme tumpeloita kerhoja, jotka eivät pysty rakentamaan kunnon organisaatiota. Liittokokouksissa istuu varakkaiden seurojen edustajat hymisemässä ja hyväksymässä nykymeiningin. Mm. 30 jäsenen kerhot edelleekin saavat maksaa Liiton jäsenmaksut 75 jäsenen mukaan . ...noo turhautuneena joskus paasaan sivu asian....eli lajiparlamentteihin toivoisi todella runsasta ja keskustelevaa osallistumista. Siellä rakennetaan sääntöjen pohjia ja sovitaan yhtenäistä käytäntöä mm. noissa meluasioissa. Näin jotkut vastuulliset kerhot eivät saa v.....maista mainetta, kun muuallakin vaatimukset ovat sääntöjen mukaiset.....mä lähen saunaan....Kähmy
Kirjoittaja: MARKO LAINE> Toisin sanoen, miten pitäisi menetellä, jotta liitto puisi asiaa (motocross) jo
> ennen parlamenttia?
Yleensäkin kaikista asioista jotka koskevat jotain tiettyä lajia, on ensimmäinen virallinen porras lajiryhmät. Jos asia on kiireellinen ja pitää käsitellä ennen jotain tiettyä päivämäärää, voi lajiryhmä mahdollisesti pitää asiasta puhelinkokouksen, mutta harvoin muuta kokousta kustannuksien ja aikataulujen takia.
Mikäli asiaa ei lajiryhmä pysty päättämään, pitää asia odottaa seuraavaan hallituksen kokoukseen, joita ei ihan joka viikko pidetä.
> Onko liiton näkökulmasta epäkohteliasta julkistaa kirjelmä esim. näillä
> palstoilla? Olisi se hyöty, että mahdollisesti muutkin kiinnostuneet voisivat
> valmistautua keskusteluun.
Jokainen kirjeen lähettänyt voi laittaa kirjeensä myös julkisesti esille, joka muut sitten voivat kommentoida. Kun käsiteltävät asiat ovat kuitenkin julkisia, niin mikä estää niitä esittämästä jo etukäteen.
Viime lauantaina jääradan lajiryhmässä käytiin pitkä keskustelu näistä ääniongelmista. Asia tehtiin yksiselitteisen selväksi että sääntökirjasta löytyy melurajat, joita ei ylitetä. Ja mittauksia voidaan tehdä myös kisapäivän aikana, joten pulloharjoja / holkkeja ei kannata ottaa katsastukseen mukaan. Myös harjoituspaikoilla tullaan mittaamaan ääniä alkutalven aikana, joten jos äänet eivät ole kohtuullisia, ei tarvitse harjoitellakaan. Tämä vain ja ainoastaan siksi että meillä kaikilla olisi mahdollisuus ajaa edes jossain ja saada luvat pidettyä mihin ne on jo saatu.