Lohkon hitsaus?

Kirjoittaja: JUHA VUORI..Niin ennen tigejä ja muita vehkeitä seosten hitsaaminen oli vaikeaa, ja joidenkin mielestä jopa mahdotonta. Hitsaukseenkin tietty vaikuttaa seostensuhde, jonkin valmistajan lohkossa saattaa olla enemmän magnesiumia kuin toisten, ja sehän vaan polttaa suhisten reikää hitsatessa. Nythän muutaman vuoden sisällä eräs suomalainen firma (nimeä en nyt muista, mutta sijaitsee tattarisuolla) kehitti taas uuden hitsausmenetelmän juuri näille vaikeimmille seoksille. Uudella menetelmällä hitsaaminen on kuulemma lähes yhtä helppoa kuin normaalin teräksen hitsaus. Se äijjä oli ennen AGA:lla töissä, kehitti tän uuden systeemin, otti loparit ja perusti oman firman ja tekee nyt näitä hitsauksia.

Kirjoittaja: SIRKKU KANNISTOTIG:lla roiskeet nyt eivat todellakaan ole paha ongelma, mutta muodonmuutokset kyllakin.
Ainoa ongelma laakerien jattamisessa pesiinsa on niissa oleva rasva, eli ei tietenkaan voi hitsata siten etta valuttava laakeri olisi ylapuolella.
Jos kuitenkin pakko on, mutta koneistamista yrittaa valttaa, niin laakerin voi rikkoa ja jattaa ulkokoolin paikoilleen.
Nain tein itse kun fillarin poljinkeskiota hitsattiin edellisen epaonnistuttua juuri em. syysta. Ensimmainen veteli lisaksi niin paljon, ettei siihen voinut enaa tehda kierretta uudestaan.
Mitas jos pysyttaisiin vaan asiassa ja jatettaisiin ne mutu-jutut muualle...
Jos et ole hirvean kaukana Viialasta, poikkea Raatikaisella vanhalla nahkatehtaalla. Sielta saat seka asiantuntemusta, etta apua.

Kirjoittaja: JARI ROUVARINyt puhut Urho asiaa. Ollaan myöskin hitsattu Suzukin kytkinkopan kantta, jossa lukee vaan ytimekkäästi magnesium. Lähes kaikkea materiaalia voi hitsata, kunhan vaan löytyy sopiva lisäaine. Sen kytkinkopan hitsaaminen onnistui paremmin ku loistavasti. Ja nimenomaan TIG on just oikea menetelmä.

Kirjoittaja: urho förbomKaverini tekee ainakin magnesiumin hitsauksia. Ja soikeiden tai muuten huonoksi menneiden laakeripaikkojen koneistus ja holkitus onnistuu myös

Kirjoittaja: Kees Van NiftrikEnpä tiedä suojakaasupuikkohitsauksesta mitään, mutta aikoinaan pillillä lämmitettäessä näiden seosmetallien ongelmat liittyivät juuri alhaiseen sulamispisteeseen ja kohtalaiseen kykyyn johtaa lämpöä eli muodonmuutosta tuli sauman kummallekin puolelle ihan riittävästi ennen kuin itse sauma oli tarpeeksi lämmin. Ennen migejä ja tigejä tarvittiin vähintäänkin fakiiri itse vetämään saumaa...

Kirjoittaja: SIRKKU KANNISTOTietaakos joku onko Pirkanmaalla vastaavaa paikkaa?

Nuo koneistajat kylla meinaan aikas mielellaan pistaa hitsarin piikkiin omia mokiaan, mitka maaliasjarjellakin tajuaa pelkiksi rahastusyrityksiksi...Tasta mulla talla hetkella i.a. kiikastaa -70 Hondan entisointi.

Kiitokset vinkeista...Sirkku

Kirjoittaja: JUHA VUORIIte hitsautin ja koneistutin yz:tan lohkoo viime syksynä ja hyvä tuli eikä maksanutkaa paljoo. Maksokohan se koko homma yhteensä jotain 40 euroo.
Ja ne vaati siellä hitsaamossa että kaikki irtoava osa irti siitä lohkosta, eli ei mitään laakereita saanu jättää pesiinsä ym. Hitsauksen pahimmat ongelmat lienee että jos hitsattaessa roiskuu laakeripesiin ym. pinnoille roisketta, niin sehän ei oo hyvä homma. Siitä lämpölaajenemisesta en olis niin huolissaan, ku tommonen alu-magnesium valu ei reagoi yhtä voimakkaasti kuin esim. teräs ja alumiini.

Kirjoittaja: TOMMI TERVONo moro Dimi.

Joo-o, lohko kouraan ja R-koneistukseen, jos ne kerran sekä hitsaa että koneistaa niin parempi kuin eri firman hitsari ja koneistaja.
Samallahan tässä "pääsee" tekemään koneelle perusremontin, kun sen kerran aukaisee.

Kirjoittaja: DIMI RUOTSALAINENMorot Tommi. Keravan R-koneistus tekee loistavaa jälkeä. eikä ole kohtuuttoman kallis paikka.
eli lohko sinne niin pojat hitsaa ja koneistaa lohkon. ei tarvitse pelailla tiiviste liimojen kanssa.

T: DR

Kirjoittaja: SIRKKU KANNISTOSe lammittaminen, muistaakseni 400 asteeseen, ja hitsaus siina on ymmartaakseni niiden jannitysten takia.
Ilmeisesti TIG.lla hitsattaessa niita ei synny, tai ne eivat ainakaan napsahda yllattaen halki kuten puikolla hitsauksen jalkeen saattaa kayda.
Jos se paikka on pieni, ja mikali lahella on esim. laakerin pesa, niin jata se laakeri paikalleen hitsauksen ajaksi jolloin pesa pysyy muodossaan.
Huomaa kuitenkin, etta laakeri on mita suurimmalla todennakoisyydella soko sen jalkeen, joten uuden joudut hankkimaan.
Tiivistepinnasta se koppa saattaa vedella, en tieda toimisiko tossa massa.
Itse olen koonnut automaattivaihteistoja massalla ja toiminut ihan OK, mutta massaa tulee laitta hyvin vahan ja ulkoreunoille.

::::::::Sirkku

Kirjoittaja: TOMMI TERVOKiitoksia vastauksista!

Meinasin ensin yrittää löytää ehjän lohkonpuoliskon (tai vaikka koko alakerran ni on sitte varaosia), mut jos mitään ei löydy ni kokeillaan hitsautusta ja vaihdepoljinakselin reijän koneistusta. Jos kerran vastaavan hondan lohkoa on hitsattu niin sittenhän se materiaalikysymys on ratkaistu.

Pitää nyt ekaks purkaa se mylly niin näkee vauriot kunnolla, mutta paikallaan sitä ei missään nimessä voi hitsata ja koneistaa.. Kait sen uunittamalla kuumaks voi hitsata ilman että se pahemmin vetelee.

Mites noita hitsareita/koneistajia, osaako joku suositella sopivaa PK seudulta?

Kirjoittaja: Alar Mozolevalustavasti suosittelen selvittää materiaali. jos on tavallinen alumiiniseos niin ei kokeneele hitsajalle tuota vaikeuksia, kuitenkin on suositeltava lohkon esilämmitys uunissa. mutta jos on magnesiumiseosta niin on todella vaikea, kun magnesiumi rupee palamaan.

Kirjoittaja: PETRI NIEMIKKOterve !
kyllä mun mielestä niitä pystyy hitsaamaan.kaverillani on 250cc yz ja siitä on hitsattu pytty sekä lohko.tiedän myös yhden hemmon joka hitsailee kiihdytyspyörien lohkoja.ellei sitten sun vehkeessä ole eri ainetta mutta epäilen.

T:Peppi

Kirjoittaja: SIRKKU KANNISTOSaatat tietaa asiasta enemmankin, ja tama kuulostaa itsestaan selvyydelta, mutta...
Olethan huomioinut, etta hitsattaessa lohkoa se ns. "vetelee@, eivat suorat koneistetut pinnat enaa sen jalkeen ole suoria, eika pyoreat laakeripesat jne pyoreita.
Jos taas kyseessa on jokin pieni tukittava reikan, jonka voisi hitsata kone kokonaisena, ei sita voi lammittaa jolloin siihen jaa jannityksia.
Eli, ennen kuin hitsautat sita, niin jos sulla on luokkaa 10v. vanhaa tekniikkaa, kannattaa yrittaa loytaa ehja kaytetty osa, koska hitsauksen jalkeiset koneistukset tulevat helposti myos kalliiksi.
Voi toki olla, etta kaikki pysyy riittavalla tarkkudella muodossaan, tama siis vain varoitukseksi. Hitsaamisesta yleisesti sen verran, etta mieluummin TIGlla kuin puikolla.

Kirjoittaja: Jani KoponenOnnistuu! Itsellä myös CR 500 ja hitsattu vasemman lohkon kampiakselin laakeripesän kohdalta n. 5 cm sauma. On kestänyt ja tulee varmaan kestämään! Osaava paikka; Tenon Metalli Oy, Karigasniemi. Pojilla kokemusta/taitoa paljon!

Jatketaas tästä.
Pyöräni toisenpuolen lohkossa, kampikammion pohjassa on hiushalkio. Se ei vuotanut öljyä vaan ns. "hikosi" öljyä. Kone rempassa niin ajattelin, että voisi sen samalla korjauttaa. Siihen täytyisi ulkopuolelle hitsata n. 2-3cm sauma. Mahtaakohan onnistua, ilman että lohko "vetelehtii piloille?
Niin ja täytyykö tuosta lohkosta poistaa laakerit hitsauksen ajaksi, vai voisiko onnistua, jos pelkän runkolaakerin irrottaa?
Suzuki rm 250 -08

Hei! Onnistuuko Ktm 125 exc six days 15vm moottorilohkon hitsaus? Kaaduin paripäivää sitten ja myöhemmin olin vaihtamassa koneöljyjä kunnes irroitin öljyproppua ja samalla öljypropun kierteestä löhkesi pieni pala... Onnistuuko mitenkään hitsaus vai onko järkevämpää ostaa vaan uusi lohko? T. Kristian