Krossikisojen katsastuksesta

Kirjoittaja: Kees van NiftrikHarvoin tulee intettyä Harrin kanssa, mutta olkoon tällä kertaa...Katselin EXC:n äänäriä ja mielestäni siihenkin saisi vielä helposti 20 cm pituutta lisää. Sen lisäksi olisiko tämä se "triggeri", jolla nelareiden jäähdytys laitettaisiin kuntoon ja kestävyys palautettaisiin sille tasolle kuin nelareiden maine edellyttäisi. Öljy tulisi kanteen lauhduttimen kautta, johon se pumpattaisiin runkoputkia pitkin, että varmasti jäähtyisi. Lisäksi samalla voiman ulosoton ja -siirron voitelu eritettäisiin siten, että sylkkäosastolla kasvatettaisiin öljytilavuus n. 2 litraan ja siirtopuolella 1 litraan. Moottoreiden käyttöikä kolminkertaistuisi helposti (tai vaihtoehtoisesti niistä saisi otettua lisää sitä kauan kaivattua tehoa, jota yleinen mielipide peräänkuuluttaa...) ja pääkaupunkiseudullakin säilyisi hiuksenhienoinen oljenkorsi ratojen olemassaoloon vuoden 2010 jälkeen...

Kirjoittaja: Kees van NiftrikNiin ajattelin tuossa virtauksista puhuessani, että akustiikassa saadaan aikaan ristiaaltoja, jotka tappavat toisiaan, mutta ilmeisesti sama aalto-oppi ei päde kaasun virtauksiin...?

Kirjoittaja: Harri VanhalaKeskustelu on aina paikallaan.

Kyllä aalto-oppi (insinörttikielellä: vastakkaisvaiheiset aallot kumoavat toisensa) pätee, joskin kaasun virtaus ei ole se, joka pakoputkessa ääntä pitää, vaan virtauksen mukana oleva ilman värähtely ja pulssit. Ideaalipakoputkesta tulisi ulos vain tasaista virtausta ja se kohisisi eli sisältäisi kaikkia äänitaajuuksia.

Tarkoittamatta lainkaan, että Kees nämä asiat sekoittaisi, niin monet sekoittavat:
virtaus ei pidä ääntä, painevaihtelut pitävät ääntä. Ääni itse asiassa on painevaihtelua. Painevaihtelu etenee aaltoina, ääniaaltoina. Aalto taas etenee riippumatta siitä, eteneekö itse aine vai ei (pian lähestytään pakoputkea, kärsivällisyyttä). Vanha esimerkki: kun veturi törmää paikallaan olevaan junaan, lähtee viimeinen vaunu liikkeelle, vaikkeivät muut vaunut liikahda lainkaan. Aaltoliike on edennyt, materiaali (vaunut) eivät.

Pakoputkessa pakokaasut ovat materiaalia, ääni paineaaltoja. Ääniaallot liikuskelevat sinne tänne pakoputkessa juurikaan piittaamatta siitä, miten kaasu kulkee. Nämä vapaasti liikuskelevat ääniaallot yritetään houkutella vaimenninvillaan, joka SYÖ ne. Kaasu vaeltakoon vapaasti putkea pitkin ulos, sehän ei pidä ääntä. Mitä pidempi vaimennin, sitä todennäköisemmin aalto joutuu villan viettelysten vangiksi. Mitä isompi tilavuus, sitä paremmin villa ehtii aterialleen. Ne 2-tahtarin hyödylliset painepulssit kartioista ovat myös tätä aallon ja pulssin liikkumista edestakaisin. Vanha legenda väittää, että pakoputken paluupulssi työntäisi 2-tahtarissa pakoputkeen jo tullutta tuoretta seosta takaisin sylinteriin. Vähän epäilyttää, jaksaisiko pulssi kääntää vinhassa vauhdissa olevaa kaasua takaisin. Pikemminkin painepulssi "lyö tulpan" pakoaukon suulle, ettei sieltä enempää tulisi.

Tässä lajin tappava vihje: miten tehdään katsastusvaimennin, joka on hiljainen VAIN mittaustaajuudella. Koska mittaus on tehtävä tietyllä taajuudella, käytetään Keesin vasta-aaltoideaa. Vaimentimesta tehdään resonaattori, joka tekee tuon vastakkaisvaiheisen aallon mittauskierroksilla ja siten vaimentaa vain mittauskierroksilla. Kaikilla muilla kierroksilla ääni on kaamea. Matikkaa emme paljasta. Ellei tämä riitä, tulpan johdon sähkökenttä suojataan niin, ettei mittari saa kentästä pulssia.

Mitä tekee katsastaja, kun äänet ovat epäilyttävän alhaiset tai kierroksia ei saa mitatuksi? Tietysti hän vaatii sääntöjen mukaisen "30 cm pitkän haaroittimen" tulpanjohtoon mittauksen avuksi. Uskokaa tai älkää, säännöt todella edellyttävät kilpailijalta tällaista, jos katsastaja haluaa. Toiseksi katsastaja katsoo kampikammion kylkeen. Sieltä on sääntöjen mukaan löydettävä iskunpituus meistettynä. Ellei löydy, voi seurata hylkäys. Eipä ole noitakaan usein näkynyt. Eli v-tuilu on kaksisuuntainen laji.

Kaksoisputkella voidaan tosiaan tehdä efekti, joka vaimentaa tietyn korkuisia ääniä tietystä paikasta kuunneltuna. Toimii lähellä, muttei kaukana. Uskoisin, että tarkoitus on vain lisätä vaimentimen tehollista pituutta ja tilavuutta ja välttää kuristamisen pakko. Toisinaan kyllä nelaria avattaessa tekee mieli pakonomaisesti kuristaa.

Kirjoittaja: Harri VanhalaEi tarvitse kuristaa virtausta, JOS on paljon pituutta käytettävissä.

Sivusta seuraaville tiedoksi: ääniaallot ajetaan huiluputken reikien kautta ääniaaltoja imevään aineeseen, villaan. Kaasuvirtaushan ei villaan mene, vaan voi kulkea putkea pitkin kohti ulostuloaukkoa eikä virtaus kuristu; vain ääniaallot häipyvät pikkuhiljaa matkan jatkuessa. Koska vaimennin ei voi olla kovin pitkä, on huiluputki laitettava niin ahtaaksi, että ääniaallot eivät pääse kovasti karkuun suoraan ulostuloaukkoon ja virtaus alkaa kuristua. Villavaimentimen ensisijainen vaimennustekijä on pituus, toissijainen on tilavuus ja lisäksi tulee paljon muita juttuja (seinämä, villan ominaisuudet).

Kun pituutta ei ole kauhean paljon, on lisävaimennuksen saamiseksi siis kuristettava ja EHKÄ moottorin maksimivirtausta hillittävä ajoituksilla, kaasarilla ym. Pakokaasut jäähtyvät hyvin nopeasti laajetessaan ts. putken ulostuloaukossa tuulee enemmän kuin venttiilin luona, mutta aika paljon leppoisammin: kaasu on laajentunut ja jäähtynyt. Jos kaasu ei pääse virtaamaan ja laajenemaan, sen lämpötila jää korkeaksi pidemmäksi aikaa venttiilin luo.....

Villamateriaalin merkitys on helppo ymmärtää pikku ajatuskokeella: jos villa pakataan äärettömän tiiviisti, sen on kuin huilun ympärille laitettu lasipötkö eikä vaimenna mitään. Jos taas villa on ihan hötöä, se ei pysty imemään ääniaaltoja eikä taaskaan vaimennusta ole. Niinpä sopivan tiukkaa ja mieluiten vartavasten tarkoitettua ainetta.

Miten tässä taas sortui tähän aiheeseen?

Sirkulle vielä sen verran, että MX-pyöriä voi toki rassata katsastuksen jälkeen, mutta järjestäjillä on oikeus ottaa pyörät jälki- ja etukäteistarkastukseen milloin vain. Tähän sääntöönhän A-luokan äänimittauskin perustuu, ei katsastusta, mutta järjestäjä saa tarkistaa pyörän.

Kirjoittaja: JANNE SALMINENmielestäni voisi noihin c/b, c/a, ja b-125 luokkiin soveltaa tuota juttua mikä on myös jenkeissä että ajetaan ihan vakioilla pyörillä. Siis ulkonäköä saa muuttaa mutta suorituskykyä ei. olisi ihan suorillakin kiinni kuskista, eikä siitä kuka laittaa pyöräänsä eniten. (Jenkeissähän on siis stock ja modified luokka.)

Kirjoittaja: Kees van NiftrikMeinaat ahistavan sen verran, että pakovenat palaisivat. Mutta, mutta entä, jos ... pakokäyrää lyhennetään ja putken pituutta kasvatetaan. Sotkeeko huilu virtauksia vai miksei sellaisia jo ole? Entä mikseivät ne sitten hengitä, kuten enskat. Kuka sitä huomaa, onko pyörässä 56 vai 58 heppaa?

Kirjoittaja: SIRKKU KANNISTOHarri hyvä, ajatus mukaan...ääniä vaimentaakseen ei tarvitse virtausta kuristaa. Mutta se vaimentimen koko kyllä kasvaa ellei haluta pakolämpöjä nostaa.

Yksi, ehkä joillekin, hyödyllinen kommentti/kokemus:
Viime kesä, Kawa KX-F, ensimmäinen vaihe, kuristusholkki Suomisen (muistaakseni akrasta kopioitu ratkaisu) ohjeiden mukaan putkeen. Kaanaa, +25, pääsuoralla keittää, minunkin vauhdillani. Sama tialanne tosin toistui kun holkkia ei ollut, mutta alkukäräsää oli 1cm syvä, halk. n. 2cm lommo! Toinen vaihe, nöyrryin, ostin Leo Vincen änkän, annoin enduroon tarkoitetun päätykappaleen olla kiinni. Enpä saanut enää Kaanaassa keittämään, painoa tuli 1kg lisää, pituutta 10cm, koko änkän rakenne aivan toisenlainen.

Eli, en hetkeäkään usko, että krossinelarien titaanipakoventtiilit joutuisivat yhtään kovemmille vaikka äänirajoja pudotettaisiinkin. Kysymys on siitä miten sen dB-tason pudottamisen itse kukin hoitaa. Moottorin luonne kyllä muuttuu, mutta edelleenkin, sama se on kaikille. Mutta vain silloin jos kaikkien äänet mitataan ja osat sinetöidään. Paitsi oma totaalinen romahdus erässä, mieleen jäi kisapaikalta koko homman ylimalkaisuus: miksi pyörät edes katsastetaan kun itse kukin on sen jälkeen vapaa muuttamaan sitä ihan miten lystää? Eipä näytetty SM-eränkään pyöriä syynättävän sen koommin. En usko, että kellään on kiinnostusta tehdä pyörästään mopompi ja noudattaa sääntöjä mikäli mielii pärjätä, jos kerran selvää on, ettei kaikki kuitenkaan toimi niin! Ja kuten tiedämme, aina kun vilpin mahdollisuus on, sitä joku myös käyttää. Mitä asialle sitten voi tehdä...suljettu varikko lähtöalueen tuntumaan ja tarkkailtu erillinen huoltoalue samaan yhteyteen, vai kävisikö enskakisoissakin käyetetty maalisinetti, joka tarkistettaisiin lähtökarsinassa kustakin pyörästä ennen kuin puomille siirtyminen saisi alkaa?

Kirjoittaja: TOPI TAAVITSAINENItse Jämsän kisoissa lippumiehenä olleena, niin ei äänet vieläkään liian hiljaiset ole. Veteraanien lähdössä menin pehmeään hiekkavalli mutkaan liputtamaan ja auta armias, kun isot pojat tuli ekalla kierroksella yhtenä rykelmänä mutkaan ja avasivat kaasun yhtä aikaa! Siinä olisi kaivattu vähintään parit kuulosuojaimet. Onneksi veteraanien lähdön jälkeen oli tauko ja pääsin vaihtamaan paikkaa ;)

Kirjoittaja: Kees van NiftrikMiten vaihtokelpoisia pakoputket oikein ovat? 525 EXC:n äänihän tuskin kuuluu SX:n käydessä rinnalla, mutta mielestäni EXC:kin lennättää isompaakin äijää ihan riittävästi. Miksei noita kunnon äänäreitä voisi käyttää kaikissa pyörissä vai onko se ääni todellakin niin tärkeä fiilikseen pääsemiseksi? Vähenisi paine tuolta äänentarkkailuosastolta (kesämökkiläiset ja naapurilähiön kunnon väki) varmaan dramaattisesti, mutta laskisivatko junnujen kierrosajat ihan oikeasti merkittävästi, jos kaikki maahantuodut fillarit tulisivat enskaäänäreillä?

Kirjoittaja: Harri VanhalaKaipa ainakin nelareiden pakoventtiilit olisivat aika kovilla, jos virtauksia alettaisiin kuristaa enskatyyliin, jos kone on muuten laitettu hengittämään crossivireisesti. Änärinhän ei ole pakko kauheasti virtausta vastustaa, mutta siitä alkaa tulla turhan iso. Hondan uudet 2-vaimentimelliset on varmaan ajateltu tältä kannalta (että edes pakoventtiilit pysyisivät ehjinä!). 2-putkisuus on myös tapa kiertää äänimittausta: Sääntöjen mukaan kumpikin putki mitataan erikseen, mikä on taas kerran hullu sääntö. Eihän ulkopuolisia kiinnosta, onko ääni peräisin yhdestä vai kahdesta reiästä. On melkoisesti väliä sillä, mitataanko ne erikseen putkien välistä (eli oikeastaa yhteisvaikutusta) vaiko sivulta.

Kokeilin eilen yhtä halpaa, melko asiallisen oloista äänimittaria ja tulokset olivat kiinnostavat: 2-tahtiset oli helppo mitata eikä voinut todeta eroa tarkkuusmittariin. Sen sijaan ainoa paikalla ollut nelari (olen 2-tahtiuskossa) oli meidän Royal Enfield ja halpismittari näytti ihan puuta heinää. Mittari säätää itse asteikkonsa (autoranging) eikä se varmaan ymmärtänyt mitään Enskan harvasta papatuksesta eli äänen hallitsevat osat menivät siltä ohi ja lukemat 50 cm:n päästä olivat 58 dB:n luokkaa ja tarkkuusmittarilla 90 dB:n pintaan (molemmat A-asteikolla, hitaalla aikavakiolla).

Täytyy jatkaa tutkimuksia nopeakäyntisillä nelareilla, mutta luultavaa on, ettei ainakaan classic-kalustoa voi helposti tällä mitata vaan eipä niitä yleensä mitatakaan. Jos joku tietää edullishintaisia mittareita, joilla saa classic-nelarin mitattua, olen kiitollinen vinkeistä.

Kirjoittaja: TOTTI RAITTILANoin korvakuulolta crossissa melut on menneet tänä vuonna parempaan suuntaan, kun ainakin kaikkein hirveimmät 4T-viritykset on saatu kuriin. Nyt kun tehtaatkin näkyy panostavan asiaan ihan oikeesti, ollaan menossa hyvään suuntaan. Tänä viikonloppuna Jämsässäkin pystyi olemaan kohtuullisen hyvin ajoittain ilman korvatulppia kaikki muut erät, paitsi la B-piikit ja su nuorten SM:n. Enkä usko, että noissakaan luokissa pyörät oli yhtään heikommassa kondiksessa kuin muissa, mutta kun radalla on 30-40 pikkuluokan peliä yhtä aikaa, melu on väkisinkin jonkinlainen. Suosittelen muuten niitä tulppia lämpimästi kaikille muillekin, yllättävän harvalla niitä esim. ratavarikolla näkee. Itse olen nyt käyttänyt viime kesästä lähtien sangallista mallia, jossa on sienen muotoinen tulppa, siis sellanen mikä ei mene korvakäytävän sisään. Istuu loistavasti, ei hiosta, ei juurikaan haittaa keskustelua kaverin kanssa, vaimentaa kuitenkin sen verran että aikaisemmin työpäivän jälkeen tuttu olo kun päätä särki ja korvista kuului jatkuva vinkuna on onneksi pelkkä paha muisto.

Kirjoittaja: Harri VanhalaKyllähän tuo rundihomma on pieni, muttei iso ongelma. Heinolan MM-kisoissa oli vain yksi pyörä, jonka kierroksia ei saatu mitatuiksi. Pyörän mukaan tuli tuulimyllyn lailla viuhtova latinalaista kieltä solkkaava mekaanikko, joka kytki pyörän tietokoneboksiin näytön. Hetken kuulosteltiin, onko näytön rundilukema uskottava ja pyörä riittävän hiljainen korvin arvioituna. Sitten mitattiin ääni ja hyvä tuli. Vain menestys jäi puuttumaan.

Vaikeus Suomi-enskan mittauksissa on enduropyörien syvät tankit, kipinästä saadaan aika hyvin kiinni.

Päijänteellä taisi olla yksi pyörä, jonka kierroksia ei saatu mitatuksi (historiallinen Jawa 250). Vaan eipä se olisi mittauskierroksille asti kiertänytkään. Kaipa sen olisi saanut selvitetyksi, muttei ruvettu askartelemaan kauheasti sen mittaamiseksi.

En ole tämän vuoden MX-kisoja käynyt mittaamassa enkä tiedä onko onneton äänisääntömuutos nelareiden osalta käynyt toteen eli onko äänitaso päässyt pahasti nousemaan vai onko tilanne OK. Enskan äänitilanne on minusta varsin hyvä, kiitoksia vain kaikille pakoputkivastaaville.

Kommentteja MX-äänistä?

Kirjoittaja: Pentti RaittilaNo kun ei tuohon kysymykseen: Mitä lentotaidoton tekee lentotaidollaan, tullut vastausta. Niin vastaan: Lentää lantakasasta lantakasaan. Lentäjä on sitsontiainen, joka on kaikkien aerodynamiikan lakien mukaisesti lentokyvytön, mutta ei itse tiedä sitä. Se on mielestäni esimerkkiolio yrittäjille ja myös näille "rupulikumiharrastajille". :) Pappa

Kirjoittaja: SIRKKU KANNISTOJoo, luin sen uudelleen ja se oli ihan hauska. En vaan tajunnut vieläkään että mistä se tuli / mikä kysymyksessä oli provosoivaa...

Eikös kahvojen päätypallojen halkaisija ollut min. 19mm, mutta oliko se vain yhteen suuntaan? Muistelisin vaan, että Apicon keltaisia takokahvoja kiinni laittaissani sellaisen tulkinnanvaraisuuden löysin...mistä lie tuokin mitta tullut, mutta se on tosi ettei sellaisia kaupoista saa.

Oletkos Harri muuten tullut ajatelleeksi, ettei se mökämittari yksin riitä, kun tarvitsisi näiden suorasytyslaitteiden kanssa olla myös mekaanisesta värähtelystä kierrostaajuuden tunnistava kiekkamittari? Vai oletko jo sellaisenkin, huokean, jostain löytänyt. Ainakin tuo 100e +alv. kuulostaa sellaiselta, ettei pitäisi olla enää kynnyskysymys millekään kerholle hankkia.

Kirjoittaja: Harri VanhalaSori, Sirkku.

Vastauksessani vastuu ei ollut kuulijalla, vaan kirjoittajalla. (Espoon perällä on näin päin toisin kuin eräässä maakunnassa.) Ei siinä muuta vikaa ollut kuin että ruutulipun nähtyäsi pitää poistua baanalta.

Katsastus taitaa olla helpompi enskasta crossiin menevälle kuin toisinpäin. Enskakatsastuksessa on aika kiinnostavia virityksiä crossipyörissä. Osia on helpompi poistaa kuin lisätä.

Espoon talvikisoissa on ollut katsastajana Nybergin Veka, varsinainen koiranleuka. Eräänä vuonna hän mittasi kahvojen pallot mauserilla ja totesi ne liian pieniksi (näin tosiaan on monien kahvojen osalta!). Ja loppukaneettina aina: "Näistä vakavista puutteista huolimatta pyörä voidaan hyväksyä".

Crossipyörien äänen vaimentaminen enskakelpoiseksi ei ole ihan helppo juttu,mutta toisinpäin ei ole vaikeaakaan.

PS. Vuosien hakemisen jälkeen taisin löytää järkihintaisen dB-mittarin, jonka kerhot voisivat hankkia (vähän yli 100 euroa+alv). Teen sarjan testejä tarkkuusmittaria vastaan suorituskyvyn selvittämiseksi.

Kirjoittaja: Pentti RaittilaKun sitä huumoria kaivataan... ainakin nyt, niin mitähän espoolais insinööri vastaa savolais papan kysymykseen: Mitä tekee lentotaidoton lentotaidollaan??? t.;)Pappa

Kirjoittaja: Kees van NiftrikTuo lentotaito on sellainen asia, ettei siitä kannata paljon julkisesti hiiskua ;)

Kirjoittaja: Veijo ÄnäkäinenNiin minäkin luin sääntökirjan ennen ensimmäistä kisaani ja sitä sitten Sirkulta tenttasin kilpailupaikalle ajellessamme ;)
Aiheellinen kysymys ja vastaus kaikille muillekin luettavaksi.

Kirjoittaja: SIRKKU KANNISTONiin, semmoinen lisäys, että kun menin ekaan enskakisaani, niin luin kyllä
lajisäännön tarkkaan ja asettelin sen mukaan takalokarin jatketta...kyselin Retzalta epäselvyyksiä, pohdin josko jättää menemättä kun ei sivutukea tai ohjauslukkoakaan ollut kun ei kukaan viitsinyt kertoa, ettei niihin yleensä kukaan mitään huomiota kiinnitä.

Kirjoittaja: SIRKKU KANNISTOKiitokset Jani!
En tosiaan tiennyt siitäkään, että kisoissa on joku lämmittelyrata, joten Holisevalle enskaamaan lähteminen voi sitten olla kyllä turhaa. Tuo sivutukijuttu on kyllä ihan asiaa, voi olla parempi ottaa suoraan pois...kunhan sitten muistaa ettei sitä ole ;-).

Tuo akkain lähtöhän on aika "väljä", 14 ilmoittautunutta, mutta voihan siinä silti tulla eka mutkaan joku miniruuhka. Lisäks meillä tosiaan on katsastus niin olishan se liian noloa jos sitten sen takia mukaan pääsisikään! Veikkaanpa etten ikinä ole radalla ajanut niin täysiä kuin SU tulen ajamaan -onhan jotain syytä yrittääkin kun jumbosija ei ole jo valmiiksi jaettu ;-)

Harri hei, mikä mun kysymyksissä oli noin pirun tyhmää...?
Anyway, kiitokset asiallisesti suhtautuneille, en sattumoisin saanut kiinni ketään tietäväistä niin halusin varmistaa tiedon saannin ennen huomista.

Kirjoittaja: JUKKA HYÖKKIAi, mun mielestä juttu oli ihan hyvä :-D. Älkää nyt hyvät ihmiset huumorianne hyljätkö, sitäpaitsi Janin vastaus oli sen verran tyhjentävä ettei ton jälkeen jää kun vitsinpaikkoja...myös kysymys oli ihan hyvä ja aiheellinen jos ollaan eka kertaa crossikisoihin osallistumassa. Näin perstuntumalta uskon että pidät enskaa vielä leppoisampana, ja tällä en tarkoita "vähemmän vaativana". Meno on kai hektisempää kun aikaa on vähemmän ;-).

Onnea matkaan ja varo ekaa mutkaa, ne haluaa sinne kaikki samaan aikaan...
ps. sen sivuseisonnan joudut kyllä varmaan ruuvaamaan poies.

Kirjoittaja: Pentti RaittilaHuonoa insinöörihuumoria tuli paljon tuossa edellä. Jani vastasi Sirkulle asiallisesti. Tietenkin avaus oli provosoiva, mutta kyllähän se on niin, että SML:n sääntökirja, jossa on säilytetty lauseita 60-luvulta lähtien on täysremontin tarpeessa. Koulutus ja tiedotus käytännössä kuuluvat kerhoille, joten kyllä Sirkkuakin varmasti neuvotaan. Nyt on kovin vaikeita aikoja tässä kentässä, joten yhteinen ymmärrys ja ystävyys ovat varmasti niitä joita eniten nyt kaivataan. :,( Pappa

Kirjoittaja: Harri VanhalaTässä ohjeita muillekin enskakuskeille MX-kisoja varten. Lajithan ovat melkein samanlaiset.

Puomin takaa lähdettyä ajetaan ensimmäinen kierros siirtymänä. Maalin kohdalla jäät odottamaan, että huoltojoukkosi viittoilevat sinut liikkeelle huutamalla ja kiroilemalla. Kannustavat vain innoissaan!

Toinen kierros onkin sitten jo EK. Kierroksen tultua täyteen käyt näyttämässä kierroslaskennalle aikakorttisi, johon merkitään kierrosaika. Voi olla, että sieltä annetaan muitakin ohjeita. Kisan tiimellyksessä heilläkin voivat kierrokset nousta. Transpondereiden aikakautena voi ajanotossa olla ruuhkaa, mutta kyllä heidät löytää. Seuraava kierros ajetaan taas siirtymänä kuten ensimmäinenkin jne.

Kun kisa lähenee loppuaan, näet taulun, jossa on numero "2". Se tarkoittaa, että on vielä 2 minuuttia EK:n lähtöön, älä ota malttamattomuuttasi AT:tä. Näyttävät vielä "1" -taulunkin. Kun se on pudonnut, voi lähteä ajamaan, mutta useissa kisoissa ruutulippu voi heilahtaa hyvinkin pian. Ruutulippu on motocrossin erikoisuus ja on ihan vaan kivan näköinen. Voit ajella vielä pari rundia näytösajoa. Enskasäännöistä tiedät, mitä musta lippu ei tarkoita.

Ratavarikolle kannattaa aina pysähtyä tankkamaan. Älä unohda omaakaan nestehuoltoa.

Kirjoittaja: Jani KaukiainenNyt otat ihan vaan rauhallisesti ja unohdat ylimääräiset pähkäilyt.

- Valojen teippaus pitäisi riittää. Ideana on, että niistä ei pääse irtoamaan sirpaleita kaatuessa
- Suosittelisin sivutuen poistamista ihan turvallisuusnäkökohdilla. Eihän irrotus vie kuin muutaman minuutin.
- Krossissa pyörä käytetään vain katsastuksessa. Pyörä on koko ajan itselläsi.
- Harjoituksien ja erän välillä teet ihan mitä itse haluat. Muista kuitenkin, että monilla radoilla ajaminen on sallittu vain lämmittelyradalla kisojen aikana.
- Ei kukaan sinua kisapaikalle kahlitse. Käy vaikka kaupungilla, jos kisojen seuraaminen ei kiinnosta.
- Krossikatsastus on periaatteessa ihan samanlainen kuin endurokatsastus. Tarkistetaan lähinnä, jarrut, pyörän- swingin- ja ohjauslaakerit, jalkatappien ja kaasun palautus, kahvojen päät, kaasutupin kunto, ym. turvallisuuteeen vaikuttavat tekijät.
- Unohda etulokarin mittaus
- Vaatteissa ei tarvita numeroita, ellei järjestäjä ole niitä erikseen vaatinut lisämääräyksessä.

Kyllä ne kisat siitä sujuu. Muista, että pyörän tulee olla 10 minuuttia ennen lähtöä lähtökarsinassa.