Kotarin mäntä..

Kirjoittaja: JARI ROUVARIVielä sellainen asia tuli mieleen näistä männistä kysyä asiaa tuntevimmilta hemmoilta, että kuinka paljon vaikuttaa männän kestävyyteen esikäsittely uuteen mäntään: helmojen ja männäntapin reikien pyöristämiset vesihiomapaperilla tms..? Itse oon aina levittänyt uudet koneet ja tehnyt näin. Tietysti myös sama vaihtomäntiin.

Olen muuten ajellut useilla 2T piikeillä 40-50 tuntia männillä nykyään, kun en enää ole kilpaa ajellut. Vielä ei ole yksikään hajonnut onneksi. ?

Kirjoittaja: Jarmo NiskanenHittoako noita mittailemaan ja arpomaan kauheasti. Kun harrasteajossa pistää uuden männän 250 2-t pyörään 30 tunnin välein ja piikkiin 15 - 20 tunnin välein, ei pitäisi ongelmia liiemmin tulla. Nämä pätee vain jos kaikki muut oheisasiat ovat kunnossa.

Noihin pikkunelareihin saakin sitten vaihtaa mäntää enemmän ajotavan ja sen mukaan mitä ajetaan. Konetta rajottimen tuntumassa kierrättävä crossikuskin ei kannata yli 30 tuntia männällä ajella, vaurion riski kasvaa liian suureksi. Väännöillä enskaa ajeleva voi päästä mukavasti 50 tuntiakin.

Kirjoittaja: Harri VanhalaOlen samaa mieltä vaihtovälistä.

Nuo hylkykriteerit olivat hyvin säästäväisille, reipasta riskinottoa suosiville. Nyt kun harrastajamäärät kovasti lisääntyvät, tulemme havaitsemaan paljon tapauksia, joissa tiheä männänvaihtoväli tulee olemaan yllätys.

Kirjoittaja: HookalaKiitos vastauksista, autto mukavasti. Lähinnä murheena ennen uuden männän ostoa oli tuo välys männän ja sylinterin välillä, mutta nyt tuli siihenkin selvyys suurpiirteittäin,ettei kannata hiuksia halkoa kokojen kanssa :) Nyt Ei muutaku mäntä tilaukseen ja radalle!

Kirjoittaja: Harri VanhalaMittaustarkkuutesi ei riitä arvioimaan männän tai pytyn kuluneisuutta. Kisakoneen mäntä tuhoutuu ennen kulumista = metalli väsyy ja männästä irtoaa palanen. Tämä on itse asiassa hyvää insinööritaitoa: mäntä tehdään kilpakäyttöön mahdollisimman kevyeksi. Männän suunnittelijalle kerrotaan männän vaihtoväli ja hän sitten tekee siitä niin kevyen, että se oikein asennettuna ja oikein voideltuna kestää sen ajan. Keventäminen ei oleellisesti vaikuta kulumiseen, kulumiskohtaan kylläkin.

Männän halkaisija pitää mitata ihan tietystä kohdasta ja tietystä suunnasta, sillä mäntä ei suinkaan ole pyöreä kylmänä. Niinpä tarkallakaan tuloksella ei ole käyttöä, ellei mittaus oli oikeasta kohdasta ja näillä toleransseilla liikuttaessa alkaa männän mittauslämpötilallakin olla väliä. "Oikea" kohta on valmistajakohtainen, yleensä 1-3 cm männän helmasta (2-t) ja sekä männäntapin suuntaan että poikkisuuntaan.

Isohkolta kuulostaa mainitsemasi männänrenkaan katkovälys. Oletko ihan varma, että rengas oli kunnolla suorassa? Sen voi painaa männällä sellaiseen kohtaan, ettei yksikään aukko ole vielä kohdalla ja mitata sitten.

Jos aiot säästää männissä, niin voitaisiin antaa syitä, jolloin mäntä on EHDOTTOMASTI vaihdettava (tämä ei tarkoita, että näin pitkälle voisi huoletta ajaa). Ohje 2-tahtisille:

1. Liian suuri välys männän rengasuran ja renkaan välissä. Siis paljonko rengas voi liikkua ylös-alas-suunnassa. Välys kasvaa männässä, rengas tuskin puristuu. Tähän on tehtaan arvot. Arvon ylitys on ehdottomasti hylkykaman tunnus. Renkaat alkavat muuten lepattaa yläkuolokohdassa ja ohipuhallus renkaan ja männän välistä kasvaa, voitelukalvo pettää ja lopun jo arvaatkin.

2. Männän rengas pitää katsoa suurennuslasilla. On tavallista, että sen karkaisu pettää pakoaukon lähettyviltä eikä sitä huomaa ilman hyvin tarkkaa tarkastelua. Luultavasti sylinterisi kuvan valaisu pettää, mutta outoja pystyjälkiä on. Koneen ollessa auki on männän rengas vähintään vaihdettava joka tapauksessa ja etenkin, jos mäntä on yksirenkainen.

3. Männän halkeaminen alkaa useimmiten siitä kohdasta, jossa helma erkaantuu männän rungosta. Ensimmäiset merkit ilmestyvät männän sisäpinnalle. Puristele mäntää helmoista vastakkain ja vedä helmoja erilleen (kohtuuvoimalla!!) ja tarkastele samalla tosi huolella, näkyykö helman alussa mitään merkkejä halkeamasta. Jos näkyy, kannattaa myydä mäntä kilpakumppanille ja ostaa itse uusi tai hyvä käytetty kilpakumppanilta.

Sylinterin hoonaamisesta on mielipiteitä maailmallakin paljon ja spesialistien näkemyksetkin kovasti vaihteleva. Pinnoitetut (Nikasil ym) sylinterit ovat niin kovia, että tavalliset hoonivehkeet eivät niihin käytännössä pysty ja pahimmassa tapauksessa repivät keraamipartikkeleita pystyyn tai hoonikiven murusia jää pinnoitteeseen kiinni. Joidenkin mittausten mukaan upouudessa sylinterissä oleva upouusi männänrengas osuu vain 20-40 -prosenttisesti sylinteriin ja tästä syystä sisäänajo on tarpeen. Ei kestävyyden takia, vaan tehon takia. Jos voitelu on erittäin hyvä, ei rengas kulu eikä kunnon tiiviyttä saavuteta. Nopein tapa ajaa mäntä sisään on laittaa se lähes kuivana paikalleen ja hyvin niukalla öljyseoksella (max. 0,5 %) laittaa se heti käynnistyksestä alkaen melko korkeille kuormittamattomille kierroksille. Pinnoitettu sylinteri kuluu hitaasti eikä sitä sisäänajolla voi juuri pyöristää, mutta männänrenkaan voi. Konetta ei pidä laulattaa pitkään, ehkä minuutti. Tämä ohje on sitten kisan aikana tapahtuvia vaihtoja varten ja pitää olla rahaa takana, jos sitä käyttää, sillä huonostikin voi käydä.

Kirjoittaja: HookalaJa tuossa pari kuvaa männästä ja sylinteristä, jos jotain kiinnostaa nähdä. Ajotunneista ei mitään tietoa.

http://img157.imageshack.us/img157/119/dscn11806og.jpg

http://img51.imageshack.us/my.php?image=dscn11813jk.jpg

Kirjoittaja: Anssi LehtinenFiilispohjalta sanoisin että ton männän ja renkaan sielunelämää ei paljon kannata enää tutkia, roskiskamaa.

Se koodi männän päällä kertoo varmaan koon, kun jostain syystä ainakin japsitehtailta tulee koneita vähän eri kokoisia mäntiä. Pytty kannattaisi hoonata, kyllä tolla on jo jonkun verran ajeltu.