keulan esijännitys?

Kirjoittaja: LASSI HERRANENmiten paljon keulan pitäs tippua omasta painostaan? 0-2mm, onko lähellä? paljonko holkin korkeuden paksuntaminen kiristää esijännitystä, eli nyt keula tippuu pyörän painosta 3mm ja holkki on 5mm korkee niin onko holkin korkeuden tuplaus liikaa?
showan keula on kyseessä

Kirjoittaja: JUHANI TERVAKANGASKerrankin asiaa tällä palstalla. Nyt kun saisi vielä jatkoa ammattilaisten pohdintaa tuohon Harrin ajatuksiin niin hyvä olisi. Niin ja voisihan Harri jatkaa lisää kun tietoa taitaa vielä löytyä. Tämähän se ainainen keskustelun aihe on mp piireissä. Kukaan ei oikein tiedä. Sitä uskotaan jolla on kovin nopeus ja vakuuttava aksentti puheessa. Yleisin vastaus lienee on että tee näin ja näin ja käännä kaasua lisää niin kyllä siitä hyvä tulee - tai sitten ei -. Mutta mitä teoreettista faktaa hyvin harvoin saa.

Kirjoittaja: Jani KoponenAsiaa pohtiessa tuossa CR:n takavannetta pinnatessa...Edelliseen tyhjentävään ja kansantajuiseen kirjoitukseen Kummelimaisella kommentilla:
Kyvin sanottu sieltä takaa!!!
Jani

Kirjoittaja: Yki KaisaloHarvoin on painetussa Offroad Pro lehdessä ollut näin tasokkaita ja hyvin kirjoitettuja juttuja kuin Harrin ja Sirkun kirjoittamat "artikkelit" keskustelupalstalla. Harri, Sirkku ja muutama muu vakio kirjoittaja tuottavat hyvin kirjoitettuja ja kansantajuisia juttuja, joita tällainen harrastaja lukee mielellään.

Kirjoittaja: Harri VanhalaKun kukaan asiantuntija ei näy tätä keskustelua kommentoivan, on ehkä pieni periaatepohdinta paikallaan asiantuntijoita odotellessa.
Oma ajattelumallini on yksinkertainen (simple mind, simple models) ja koko esijännitysjuttu tuntuu sisältävän ihme mystiikkaa ja kuuluu samaan sarjaan kuin keulan suoruus, kaasarin säätö ja renkaan vaihto. Yksinkertaisia puuhia harrastajatasolla, kunhan ottaa selvää, mistä on kysymys.

Esijännityksen ymmärtämiseksi on pakko tietää, että tavallinen jousi painuu aina saman verran lisää, kun siihen pannaan saman verran painoa lisää. Esimerkki: jousen varaan pannaan 10 kg paino. Jousi painuu tällä yhden kilon painolla 10 mm eli yhden millin kiloa kohti. Otetaan tuo 10 kg pois ja pannaan jousen päälle 100 kg paino. Jousi painuu nyt 100 mm eli taas jokaista kiloa kohti 1 mm. Kun nyt 100 kg:n painolla kuormatun jousen päälle pannaan alkuperäinen 10 kg lisää eli 110 kg, painuu jousi vielä 10 mm lisää eli yhteensä 110 mm. Jousi painuu siis aina saman verran lisää samalla painolisäyksellä riippumatta siitä, paljonko siinä on ennestään painoa päällä (koskee lineaarisia eli tavallisia jousia, jollaiset sinun ja minun pyörässäni on).

Jousen esijännittäminen aiheuttaa tilanteen, jossa jousen päälle on pantu jo valmiiksi vaikkapa 20 kg:n puntti ja jousi alkaa joustaa vasta, kun tuo 20 kg ensin voitettu. Kun jousi sitten 20 kg:n jälkeen alkaa joustaa, sen päälle laitettu 10 kg saa jousen painumaan saman 10 mm kuin ilman esijännitystäkin. Oleellista on siis, ettei esijännittäminen jäykennä jousta, vaan muuttaa joustamisen alkuhetkeä. Tämä ymmärretään yleisesti väärin niin, että koko jousi jäykkenisi. Vielä kerran: esijännittäminen ei muuta jousen ominaisuuksia! Joustoliikkeen alkuhetkeen se kyllä vaikuttaa ja tarkastellaan tätä hiukan lisää moottopyöremmästä näkökulmasta.

Ajatellaanpa äärimmilleen yksinkertaistettua peräjousitusta: 80 kg painava kaveri (sukupuolineutraali ilmaisu, ei mies, ei nainen) istuu jousen päällä ja jousi painuu hänen allaan vaikkapa 40 mm. Jousen päällä istuen on kiva pomppia, se pysyy persuuksissa kiinni ja reagoi kaikkiin ylös-alas-liikkeisiin. Pieninkin painon kevennys jaloilla saa jousen venymään ja vastaavasti vähäinenkin painon laskeminen jousen varaan saa jousen heti painumaan. Tässä 80 kg aiheuttaa 40 mm painuman eli jousi painuu 80 kg/40 mm = 2 kg/mm. (Fysiikan kielellä jousivakio on 20 N/mm ja kansankielellä 2 kg/mm).

Sitten tulee paikalle samanlainen 80 kg painava sukupuolineutraali olento. Ensin paikalla ollut kehuu jousen mukavuutta ja toinenkin kaveri kokeilee. Hän toteaa jousen olevan kyllä mukava, mutta kun hän on lyhyempi, on jousi hänelle 10 mm liian pitkä eivätkä jalat tapaa kunnolla maahan. Niinpä jousta puristetaan puristimilla 10 mm kasaan ja istumakorkeus on sopiva. Nyt tämä kaveri valittaa, että jousi "lyö perseelle koko ajan" ja "kuinka sä voit pomppia tällaisella paskalla" tai "mä en ikinä enää pompi Showan jousella, mun KYB on paljon parempi". Varikolla tieto leviää nopeasti. Mitä tapahtui? Tuo 10 mm lyhentäminen puristamalla tarkoittaa jousessa olevaa 20 kg:n esijännitystä (2 kg/mm). Jousi on yhtä löysä kuin ennenkin, mutta sille pitää laittaa ensin 20 kg:n paino, jotta paino voittaisi esijännityksen ja jousi alkaisi joustaa.

Kun tämä lyhyempi kaveri pomppaa ilmaan, on alastullessa hänen perseestään tultava 20 kg vastaava isku jouseen, jotta jousi alkaisi joustaa (esijännitys on ensin voitettava). Pidemmällä kaverilla jousto alkaa heti, kun jousta ei ole jännitetty. Kunhan tuo 20 kg on voitettu, on kummankin mielestä jousi yhtä mukava. Toinen vain valittelee, että jousi "hakkaa perseelle" ja toinen pitää häntä tyhjän valittajana. Yhtä pehmeällä jousella toisen perä on siis kova, toisen sopiva.

Pelkistetty ajatusmalli ei tietenkään suoraan sovi moottoripyöriin, mutta kertoo, mistä ihan oikeastaan on kysymys: esijännitys ei jäykennä jousta, mutta saa jouston alkamaan myöhemmässä vaiheessa ja pyörässä on hypyistä alas tultaessa hetki jolloin jousi ei vielä lainkaan toimi ja iskua tulee.

Onko esijännitys siis paha asia? Hmm..... ON!. Se on välttämätön tai melkein välttämätön mp-jousitussysteemin huonon perusrakenteen takia. Sen (lähes) ainoa käyttötarkoitus moottoripyörässä on säätää pyörän korkeus kohdalleen eikä tähän iskunvaimennuksella ole osaa eikä arpaa. Oikea tapa on vaihtaa jousen jäykkyyttä, mutta se on sitten jo kalliimpaa.

Tällaisen keskustelupalstan tilaa ei parane käyttää kerralla yhteen kirjoitukseen (arvoisa palstanvalvoja kommentoikoon), joten ellei kukaan tuomitse tässä esitettyä ajatusmallia, sovelletaan tätä ajatusta prätkän oikeaan jousitukseen, kunhan joku ensin kommentoisi onko tässä yksinkertaisessa ajatusmallissa isoja periaatevirheitä.

Keskustelemisiin
Harri V

Kirjoittaja: JUHANI TERVAKANGASTähän kirjotteluun voisi olla mukava saada jonkun "iskariammattilaisen" lausunto. Näitähän on esim Skog ja Toivonoja. Mutta silti uskon että Sirkku puhuu asiaa ja on oikeilla jäljillä, vaikka en asiasta paljon ymmärräkkään. Mutta se on ilmeisesti varmaa että esijännityksellä, jousen jäykkyydellä on merkitystä iskarin toiminnan kannalta. Se on vähän niin kuin jaloissa kengät ja minkälaiset ne ovat. Voihan sitä kävellä ilmankin mutta aikaa myöten ongelmia tulee. (olipa huono vertaus).

Kirjoittaja: SIRKKU KANNISTOJep jep.
Olen Kees kokenut ylilöysän alustan itsekin. Alkuun ihan hyvä, sitten
pääsin tietyn kynnyksen yli noin likimain nykyiseen vauhtiini ja -04 kevään FO alustalla, joka pohjaili jo paljon pienemmästäkin patikosta.
Kyseisen tapahtuman jälkeen kokeilin alkuperäisen jäykkyisiä, mutta lyhennettyyn keulaan sopivia jousia, kun tuolla vielä ajoin alkuperäisillä n. 25mm esijännitetyillä jousilla. Ero oli valtava, ja syykin löytyy ihan teoriapuoleltakin. Miten paluuvaimennusksen säätö voisi toimia oikein, jos etupään liikkeestä puuttu loput 20mm, eli jos siinä on pisimmilläänkin sen verran esijännitystä jousissa? Lisäät paluuvaimennusta, jolloin pomppiminen yksittäisistä kivistä vähenee, mutta vastalahjana saa pakkaamisen jatkuvissa maakivissä. Takapäässä tilanne on ihan toinen, useammassa iskarissa olen nähnyt jousen tai ikään kuin pohjaanlyöntipiirin estämässä ulosliikkeessä terävän pysähtymisen ulkoasentoon. Vaikkakin olen radalla kokeillut suurta esijännitystä sittemminkin, estämässä pohjailuja, enkä voi sanoa sen minua haitanneen, tosin ei se ajo radalla koskaan muutenkaan ole edes tuntunut sujuvan.
Mutta kuten sanottu, etupään pitäisi pystyä toimimaan koko alueellaan, ja niinä ajan hetkinä kun etupyörällä oleva paino on pienimmillään on se esijännityksen määrä kriittinen. Painumaa säädetään jousivakiolla, ei muuten.
Ellei halua ostaa jäykempiä jousia, niin seuraavaksi parhaana vaihtoehtona pidän käytössä olevien lyhentämistä hieman ja lyhennystä vastaavaa määrää paksumpien esijännityspalojen käyttöä. Näin se jousitus voi jopa kuskin painoon nähden toimia oikein, ja tuntuakin siltä jos myös iskunvaimennus tekee samoin.

Että kokeilkaa nyt edes jotain muuta kun etupään esijännityksen kasvattamista!
- Ja eiku hyviä ajoja

Kirjoittaja: Kees van NiftrikHei Sirkku,

Kirjoitan rauhanomaisissa aikeissa. Ajattelin vaan, että liikakilojen kanssa painiskellessani, olen saanut tuta moottoripyöräteollisuuden kohderyhmäajattelun suosivan keskimittaisia ja -painoisia harrastajia. Normaalikondiksessa olevan enska-Kotarin jousten painuma on 15 cm, kun meikäläinen (190/118) hyppää satulaan. Tämä luonnollisesti tarkoittaa sitä, että puolet "joustoista" on käytetty ennen kuin ollaan edes liikenteessä. Eikä siinä vielä kaikki, koska vaimennusta pelkästään säätämällä iskarit menevät koko ajan vain alaspäin, kunnes todellista joustoa lienee max 10 cm eli pyörä kirjaimellisesti kyntää patikossa. Näillä letkuranteilla noutaja iskee alta minuutin em. tilanteessa. No onneksi WP:in pumppuihin saa kaksi pykälää tiukemmat jouset, mutta enduroon ja crossiin viritetyillä pumpuilla on hitonmoinen ero, kun esijännitys ja vaimennus laitetaan siihen malliin, että pyörällä voi hypätä edes vähänkin tässä painoluokassa, niin etuskurra ei tahdo seurata kovapohjaista spooria kovin mainittavasti. Onneksi siihen löytyy lääke, nimittäin etupumppujen korkkeihin saa esijännityksen säätöpotikat, joista voi kääntää 10 milliä suuntaansa. Siksi ajattelin tuoda esille, ettei niihin valmistajien suosituksiin esijännityksen säädöstä tietylle vaihteluvälille ilman kuskin painoa kannata aina tuijottaa sokeasti.

P.S. Kiitti kunniasta, mutta termi "ääliöargumentti" nousi ensi kerran esiin topicissa, jossa mahdollisesti viitattiin aikaisempiin kirjoituksiimme koskien öljynvaihtotiheyttä.

Kirjoittaja: SIRKKU KANNISTONiin tuo minun kommenttini oli se ääliöargumentti ilman argumenttia!
No se siitä, kukaan ei näemmä tajua koko pointtia.
Koittakaa nyt vetää jotain kivikkoa jollain 20mm etujousten esijännityksellä ja saman tien perään ilman niitä esijännityspaloja niin ymmärrätte! Pointti oli vaan se, että kun en krossia aja, niin oletan edellisten kommenttien perusteella että sitä ajavat kommenttinsa esittäneet lienevät sitä mieltä että k.o. esijännitys on OK, enskassa ei ainakaan ole. Ja nythän kysymyus oli nimenomaan etupäästä.
Vai onko tässä jo sekoitettu esijännitys ja pelkän pyörän painon aikaansaama kuorma ja sitä myöten painuma toisiinsa?

Kirjoittaja: Anssi LehtinenEn tiedä mitä Sirkku tarkoitti, sillä esijännitys on kyllä etupäässäkin ihan legitiimi tapa säätää painumaa. Tosin, kuten takapäässäkin, se on vain hienosäätöä, ja isommat erot tulevat vaihtamalla jouset.

Kirjoittaja: SIRKKU KANNISTOTähän sopiikin Keesin menestyksellä lanseeraaman termin "ääliöargumentti" käyttö, ai rossis ei tarvitakaa iskareita ku pohjaamisen estämiseen!
- ilman perusteluja!

Kirjoittaja: TOMMI TERVOhehee... onpas ne millit nyt tarkkoja..! mulla oli hondassa (tietämättäni) 30mm madalluspalat keulassa (vanha jääratapyörä) eikä sitä harrastelukrossissa huomannu. Vaikka oli siis 30mm esijännitystä jousissa. No nyt se on korjattu ja onhan se tietty parempi.

Kirjoittaja: Harri VanhalaMinun käsittääkseni iskunvaimennin on mukana vain kun jotain liikkuu (=dynaaminen aparaatti). Niinpä, kun pyörä on paikallaan, ei iskareilla ole vaikutusta pyörän asentoon. Vain jousilla ja niiden esijännityksellä (ja asennusvirheillä) on. Tottakai iskareita tarvitaan pohjaamisen estämiseen, muttei kauheasti pyörän korkeuden tai esijännityksen STAATTISEEN säätöön.

Niinpä en itse näkisi mitään erityistä ääliöargumentointia ainakaan niillä, joilla sitä tuossa väitettiin olevan. Sekoittaako nyt joku käsitteet "etupyörän ripustus" tai "etujousitus" käsitteeseen "etuiskunvaimennin"?

Onko toivoa pitää aiheen käsittely henkilökohtaisuuksien ulottumattomissa, jotta näihin voisi osallistua ilman rapaantumisen pelkoa?

Kirjoittaja: LASSI HERRANENnyt meni millit ja sentit sekasin, eli keula tippuu reilut kolme senttiä omasta painostaan. Kyllä keula muuten on ihan kunnossa. Öljypinnan korkeus pitäs vielä tietää. liippaako 150mm läheltä? kun ei sattumoisin ole manuaalia

Kirjoittaja: SIRKKU KANNISTOEn tiedä noista Showan keuloista kuin siitä 2-kammioisesta, joka CRF:ssä oli. Siinä ei pinnan korkeutta voi mitata, vaan se säädetään "umpimähkään" millilitroissa. Eli kaikki pois ja sitten molempiin sama määrä uutta tilalle.

Kirjoittaja: Anssi LehtinenJammun aikuisten pyörien keuloissa ainakin -03 asti oli vaihteluväli muistaakseni 80-150 mm ja vakio jotain 130.

Kirjoittaja: Kees van NiftrikMoi Sirkku,

Mitä tarkoitat tuolla, ettei painumaa säädellä esijännityksellä? Millä sitä sitten voi/pitäisi säätää?

Kirjoittaja: SIRKKU KANNISTOTuohon kysymykseen voi vastauksen saanti hiukan kestää, kun ei sitä tahdo ymmärtää...tuommoinen 2mm kun olisi sellainen hyvä keulan JOUSEN esijännitys. Keulan painuma taas pitäisi olla muutaman sentin luokkaa, eikä sitä saa missään nimessä mennä säätämään jousien esijännityksellä. tuollainen 10mm esijännitystä tekee jos keulasta tosi kempuran ajettavan.
Jos se keulasi todellakin painuu mopon painosta vain tuon verran, on siellä pahasti jotain vialla tai rikki. Ehdotan, että katsot pyörän ohjekirjasta ne tarkat ohjeet keulan purkamiseksi ja kasaamiseksi ja seuraat niitä orjallisesti. Purkaissasi tutkit kaikki osat, että löydät vian. Ellei se keula sitten ole täynnä öljyä...oletko ajanut sillä noin? Jos olet ja se on johonkin liikkunut, niin tuskin sitten.