keula herkäks??

Kirjoittaja: Jukka Saarinenno niin, nyt tuli tunnit täyteen stefoilta ja ois keula remontin aika..
kertokaapa onko huomattavaa eroa herkkyydessä, jos laitan putkiin ihanan kallista esim. öhlinssin ohuinta öljyä tai jotain muuta vähän halvempaa?
kannattaako harrastelijan satsata parempiin öljyihin?

ja mistäs vois johtua semmonen kun painaa keulaa alas niin se menee hieman tökkien alaspain?? eikä niin herkästi ku kaverin öhlinssi.... oisko "liukupalat" loppu??

Kirjoittaja: ILKKA HEIKKINENtuskinpa tästä on niin paljon apua kuin noista hemoteksteistä tossa aikasemmin mut mun pyörässä etupää meni kanssa alas tökkien kun oli ollut nuo etupään stefat vuotaneet jo jonkin aikaa ni sitten vaan remppaa niihin stefat vaihtoon ja pistin jotai formula moto 5w öljyy sisää ja nyt on herkkä kuin mikä.. kerran vasta oon käynyt ajamassa mutta kyllä sen eron huomaa heti jos vertaa vuotaviin ainaki tuntuis siltä..

Kirjoittaja: Harri VanhalaHyvä, kun toimii paremmin ja että porukka viitsii tehdä havaintoja ja vielä kertoakin niistä.

On syytä kuitenkin olla varovainen johtopäätösten kanssa. Kun stefat ja öljyt vaihdetaan, on keula koko lailla purattuna ja moni muukin asia voi muuttua kuin vain öljyt. Tarkoitan, että keulaputket voivat olla suoremmassa kuin aiemmin pelkästään sen takia, että keula on ollut auki ja asennettu paikalleen uudelleen.

Kirjoittaja: Harri VanhalaVastasin tähän kerran, mutta näköjään vastaus katosi kyberavaruuteen. Keulan väljät ja toleranssit on pyritty kasaamaan siihen kohtaan, missä keulaputki liukuu pitkin akselia pumpattaessa (eli sen mainitsemasi pari milliä). Tämä liitos tai puristus kiristetään viimeisenä, kaiken muun on jo oltava kiristettynä; tarkoitus on kaiken jo ollessa kiristettynä poistaa kiristämisestä ja asentamisesta aiheutunut vinoutuma. Niinpä vinoutumat korjataan pumppaamalla ja antamalla tämän viimeisen, vielä kiristämättömän kohdan liukua paikalleen ja kiristää se sitten ihan viimeisenä.

Kai putsasit ja voitelit akselin ja sitä vastaavat putkien reiät niin, että akseli meni käsin painamalla paikalleen.

Ei tainnut olla maailman selvintä tekstiä.

Kirjoittaja: Joni PykäläinenKyllä, tein juuri niin kuin sanoit; voitele kevyesti! Putsasin myös.

Aivan mahtavia neuvoja, koskaan en olisi voinut kuvitellakaan tälläisen toimenpiteen vaikuttavan keulan toimintaan. Kiitos sulle, kun oppii tälläisen jo näin alkumetreillä tässä harrastuksessa(3.vuosi menossa motocross-pyörien seurassa). Luulenpa että hyvin moni oppii tälläisen vasta ajaessaan kilpaa, monia vuosia tietämättä koko asiasta hölkäsen pöläystäkään.

Ja hei, kirin muuten juuri tuon emäputken mutterin(eli sen joka kiinnittää yläkolmion ohjaus-akseliin) vasten topparia, ja newtoneita oli se 148Nm! Momenttiavaimella tuli vielä laitettua, kuinkahan kiero lie minun alakolmio?

Kirjoittaja: Harri VanhalaSopiiko, että siirretään keskustelu osin yleisemmälle tasolle ja uuden otsikon alle?

Kirjoittaja: Joni PykäläinenAloin itse käyttämään samaa tekniikkaa, ja kas kummaa keulasta tuli herkempi. Tosiaan, ainakin minulla oikea putki pääsee vielä liikkumaan akseliin nähen, tai vaikeahan se on sanoa että liikkuuko vasen vai oikea putki(siis akselin mutteri tässä vaiheessa kiristetty), mutta ero oli silmin nähtävä kun katsoi oikean putken ja akselin päätä, oikea putki oli yhessä vaiheessa pari milliä sisemmässä(eli akseli näky 2 milliä enempi, oli ulkona sen verran), kun taas pumppauksen jälkeen se meni melkein samaan tasoon kuin oikea putki!

Jäi vielä mietityttämään, että missäs vaiheessa se eka akselin puristin kiristetään ja kumpi ensin, oikeasta vaiko vasemmasta putkesta?

Kirjoittaja: MARKO TAMMINIEMIKiitos tarkennuksista

Harrastelijalle jousituksen toiminta, kunnossapito & säätö taitaa olla eniten vauhtiin vaikuttava tekijä.

Hyvä vertailukohta on, kun ajoin kotiradalla aikaan uudella-käyetyllä mopetillani samana päivänä 9km talvilenkillä ennen tupään huoltoa(stefat rikki ja vettä keulassa öljyn seassa) n.2 minuuttia huonompia asikoja, kuin stefojen ja öljyjen vaihtoa. +ajomukavuus ja jaksaminen oli ihan eri planeetalta.

Toi lasijuttu olikin oiva keino. Kiitos vielä :)

Kirjoittaja: HARRI PITKÄNENTulee väkisin mieleen joku aikaisempi keskustelu jossa epäiltiin koko foorumin tarpeellisuutta.... eiköhän noi kaiman(ja monen muunkin) kommentit todista aivan toista. Mites, ei Mr Vanhalaa kiinnostais kirjoittaa juosituksesta enemmänkin? Kaikki yleisesti saatava tieto kun tuntuu olevan joko salamyhkäistä tai mutu tiedettä....

Kirjoittaja: Jukka Saarinenno ohhoh! en kyllä ihan odottanu että joku jaksaa alkaa kirjottaa eeposta tosta kysymyksestä!! MILJOONAT KIITOKSET HARRILLE! noista vastauksista on varmasti hyötyä minulle ja todennäköisesti monelle muulle harrastelijalle!

Nyt täytyy tulostaa tää sivu ja lähtee tallille ruuvaa vääntää säätää ja hinkkaa!!

Kirjoittaja: SIRKKU KANNISTOHyvä hyvä, täällähän päästiin jos tarkistelemaan asiaa miltei tieteellisellä tasolla ;-)
Harri hyvä, viimosen vuoden osalta voin mainita kaksi enemmän hyvää ja yhden vähemmän hyvän sushimaan ihmeen. Huono on se Kawi...Kahdessa muussa sen sijaan etuaksilakin mitei iteksiään putoaa pois paikoiltaan.
Ehkä tässä kaikessa hössötyksessa ja kitkan eri muotoja punnitellessa unohtuikin se perusasia, naputellaan se ruuvarin kärki sinne aksilan pidikkeen hahloon kaikkein ensimmäisenä ja otetaan pois viimeisenä. Ja siinä välissä, aina kun se etunen on pois paikoiltaan tallin lämmössä, putsataan ja rasvataan se akseli.
Näin se on minulla toiminut ihan moitteetta, sen jälkeen kun aloin roplata mopoja, joissa etuputkien välys on hiukan pienempi kuin 45v. sitten Simsoneissa.
Kawakasan takapää taas pitäisi rasvatakin aina kun mopon työntää talliin, terveisiä tehtaalta jossa tiivistys lienee jossain määrin tuntematon käsite.

Kirjoittaja: MARKO TAMMINIEMI"Jos keula edelleen on kitkaisen tuntuinen, on hankittava paksu lasilevy, irrotettava pyörä ja painettava lasilevy vasten alaputkia ja näin tarkistettava, ovatko putket yhdensuuntaiset. Lasilevy ei saa heilua käytännössä yhtään ja jos heiluu, on rakenteessa jokin vinossa. "

Jos hieeman tarkempaa kuvausta saisi miten tuo oikein menee, siis mitä siinä oikein katsotaan ja miten...

Kun ei ruokailun jälkeisessä nirvanassa auennut meikäläiselle... ;)

t:Epätietoinen hämäläinen

Kirjoittaja: SIRKKU KANNISTOOn se vaan hienoa, että joku jaksaa juurta jaksain selittää, eikö olekkin? Ja asiaa. Asiantunteva ja kokenut ajokaveri opasti minulle tuon kun n. vuosi sitten ihmettelin että miten en nyt sitten yhtään enää pysy spoorissa, renkaan paikkauksen jälkeen. No, olin tietysti vetänyt akselin vaan suoraan kiinni.
Ja tilannehan on muuten suunnilleen sama silloin kun sarvet menevät vinoon, eli T-kappaleet ja siten myös yläputket ovat pänningissä.

Tästä saattaavaan Vanhalalle seurata, että aina kun jolla kulla on joku ongelma, niin ottaapi sinuun sähköpostilla yhteyttä. Onko paljonkin tullut semmoisia tapauksia?

Kirjoittaja: OSMO VILOKKINENNyt hiffas et miks en oo juurikaan huomannut muutoksia etupäätä "säätäessä", kiitos.

Eteen-taakse tarkastuksen luulisin perustuvan siihen että lasilevyä voi pitää hyvässä toleranssissa olevana tasomaisena pintana. Kun sen laittaa yhdensuuntaisia putkia vasten, se saa molemmista putkista viivakosketukesn eikä näin ollen pääse heilumaan.
Hämmennyksen säilyttämiseksi heiluvaa peiliä voi verrata tuoliin, jonka yksi jalka on eripituinen kuin muut :)

Kirjoittaja: Harri VanhalaTattista vaan kiitoksista, melkein tässä punastuu.

Osmo on ymmärtänyt lasijutun juuri oikein. Lasilevy on hyvin tasainen pinta ja kun sen painaa yhtaikaa vasten kumpaakin puhdasta liukuputkea (=alemmat putket), ei levy saisi keikkua yhtään. "Yhtään" tosiaan tarkoittaa sitä, käsin ei saa keikkumista tuntua. Tuo pöydänjalkavertaus on mainio! Hyvä kuva lasilevyn käytöstä on nettisivulla http://w6rec.com/duane/bmw/fork/chapter6.html. Randy Glassin artikkeli keulan suuntaamisesta on kertakaikkiaan hieno, tosin lukijalle aika vaativa, englanninkielinen ja keskittynyt vanhempiin Bemareihin.

Tarkastellaanpa asiaa keulan suunnittelijan kannalta. Hän tietää, että putkia ei saa kunnolla yhdensuuntaiseksi, koska tehtaan ekonomi kieltää tekemästä niin tarkkaa työstöä kuin suunnittelija haluaisi. (Sama ekonomi vaatii käyttämään pyörän stefoja vasten mahdollisimman huonoa alumiinia ja päällystämään titaaniventtiilin halvimmalla keraamilla). Suunnittelija oivaltaa, että jos akseli kiristetään ensin vain toista putkea vasten (= akselin mutteri kireälle) ja toinen putki saa vielä liikkua sivuttain akselin jo ollessa asennettuna, voi putki itse hakea keulaa pumpatessa oman paikkansa ja vasta sitten kiristetään sen puolen klämpit. Siispä akselin klämppi kiristetään kaikkein viimeiseksi. Suunnittelija on kirjoittanut ohjekirjaan tästä ohjeenkin. Näin saadaan pois putkien sivuharitus. Eteen-taakse-erisuuntaisuus ei tällä korjaannu, vaan yleensä sitä ei juuri olekaan. Homma on helppo mallintaa, jos ajattelee, että klämppi kiristettäisiin ennen mutterin kiristystä (ei saa tehdä!). Kun klämppi on kireällä, mutteri vetää akselia kohti toista putkea ja toinen putki seuraa tiiviisti akselin mukana ja varmasti putket eivät ole samansuuntaiset.

Lasilevytemppuhan ei paljasta tätä akselissa näkyvää erisuuntaisuutta, vaan vain eteen-taakse-suunnan. Sen korjaamiseksi pitää ensin muistella, onko keulaan tullut jotain sen tasoista mälliä, että putket olisivat voineet vääntyä tai kolmiot vioittua. Vialliset osat on vaihdettava, elämä on... Pienen eteen-taakse-virheen voi korjata väkivallalla: putsataan kolmioiden reiät huolella ja öljytään kevyesti. Putket paikalleen ja kolmioiden pultit kireälle ja lasilevy vasten alaputkia. Jos lasilevy osoittaa putkien olevan eri tasossa, kierretään putkia 180 astetta ja katsotaan, onko tulos sama. Tämä kertoo, ovatko putket vinot. Jos putket eivät ole vinot, löysätään alakolmio ja kauheaa sanoa: otetaan pitkä vipu YLÄputkien väliin ja väännetään YLÄputkia toisiinsa nähden siihen suuntaan, että ALAputkia vasten oleva lasilevy ei keiku. KAUHEAA VÄKIVALTAA! Kiristetään alakolmio ja tarkistetaan tulos. TÄTÄ ei ole tarkoitettu pahojen vaurioiden korjaamiseen enkä vastaa mistään, kuten en yleensäkään. On varottava, ettei yläputki painu yhtään kasaan eli pois pyöreästä muodosta soikeaksi. Käytä leveää vipua, vaikkapa kakkosnelosta.

Jos tuo kuulosti kauhealta, niin mietipä, voisitko itse olla syyllinen eteen-taakse-vikaan? Mitä tapahtui, kun viimeksi kiristit emäputken mutterin vaikkapa laakerihuollon jälkeen. Et kai vain kiristänyt mutteria niin, että keula oli kääntyneenä topparia vasten??? Kun emäputken ylin mutteri kiristetään, ohjekirjan mukaan aika rankkaan momenttiin, ja toppari ottaa vastaan, niin mihin toppari painaa? Se painaa ALAKOLMIOON. Mutterin kiristysvääntö kohdistuu yläkolmioon, sieltä keulan yläputkien kautta alakolmioon ja toppareihin ja niinpä väännämme keulaa kieroksi koko voimalla. On parempi laittaa keulaputken ja rungon väliin mahdollisimman ylös vipu, jolla pidetään vastaan mutteria kiristettäessä, alakolmio ei saa tietää koko kiristämisestä. Mulla oli yli 40 v kellossa, ennenkuin tämän oivalsin, joten ei pidä nolostella. Moniko tekee muuten kiristyksen topparia vasten?

Aikanaan tutkittiin porukalla joitakin jopa alle vuoden ikäisiä pyöriä, joilla kaikilla oli sama ongelma: keula jumittelee (staattista kitkaa, static friction = stiction) ja ääritapauksessa keula ei edes palauttanut, kun se porukalla painettiin voimalla pohjaan. Kyse oli aina samasta jutusta: akseli oli asennettu niin, että keulaputket eivät olleet yhdensuuntaiset. Mitä syvemmälle keulaa painettiin, sitä tiukemmin eri suuntiin sojottavat keulaputket panivat hanttiin ja lopulta juuttui koko keula kiinni. Ei kiinnosta ison hypyn alastulossa yhtään!

Pyörien akseleista on pidettävä huolta. Osa ongelmaa on, että jos akseli on niin likainen tai ruosteinen, että se joudutaan naputtelemaan tai jopa lyömään paikalleen, jää laakereihin varmasti jännityksiä, kun akseli ei vapaasti saa hakea paikkaansa laakerin sisäkehällä. Kuulalaakeri kestää jonkin verran päittäisjännitystä, muttei paljon. Väittäisin, että tämä selittää suuren osan mystisestä pyöränlaakereiden kulutuksesta (sen ohella, että laakerien välissä oleva paineholkki jätetään pois). Meidän tallissa olevista kahdesta jaappanin pyörästä akseli on huolenpidosta huolimatta aina irtiotettaessa hapettunut ja pikku hionnan tarpeessa, materiaali on kertakaikkisen ala-arvoista. Kutsumme sitä Hondamiiniksi: sillä on alumiinin lujuus ja raudan korroosiokesto. Matkakäytössä olevassa Bemarissani akseli on 21-vuotias eikä sitä koskaan ole tarvinnut paapoa, kiiltää kauniisti. Tosin painaa muutaman gramman enemmän ja maksaa ehkä markan lisää.

Toivon, että tätä keulansuoristusmenettelyä ei käytetä, ellei hiukan pohdita sen taustaa. Johonkin kohtaan on rakennevirheet ja toleranssit kasattava, jotta ne voisi säätää pois. Keulan tapauksessa se kohta on toisen alapumpun ja akselin liitoskohta eli ne viimeiset klämpit. Tiedän, että jotkut tekevät tämän homman toisella tavalla ja ovat varmasti yhtä oikeassa.

Keulat ja jousituskomponentit ovat paljon parempia kuin me tavalliset tallaajat kuskeina. Annetaan jousituksille vain reilu mahdollisuus.

Olisi kiva kuulla, millä muilla menetelmillä keuloja laitetaan. Tiedän, että hyviin tuloksiin pääsee muillakin tavoilla.

Kirjoittaja: Anssi LehtinenLöysempien jousien vaihtamista eteen ei voi pitää ainakaan minään yleisesti pätevänä parannuksena. Ei ne mopotehtaan insinööritkään niitä jäykkyyksiä ihan stetsonista vedä, kyllä siellä on haettu jonkinlaista tasapainoa etu- ja takapään välille.

Jos edessä on liian löysät jouset niin joko pyörä ui nenällään tai sitten etupäähän täytyy ruuvata tai prikoilla lisätä niin paljon esijännitystä, että herkkyydestä ei varmasti ole enää tietoakaan.

Kirjoittaja: JARKKO TALLQVISTja mistäs vois johtua semmonen kun painaa keulaa alas niin se menee hieman tökkien alaspain?? eikä niin herkästi ku kaverin öhlinssi.... oisko "liukupalat" loppu?? ............. oisko alemman t-kappaleen pultit liian kireellä... Joo iskarit herkäks et jaksaa ajaa keväällä ku ranteet kuitenkin ihan ripulia. 30+ RipuliranneRacing.

Kirjoittaja: Harri VanhalaSallinet vähän pidemmän ohjeen.
Tarkista ensin perusasiat kuntoon. Väittäisin, että yleisin keulaongelma on, ettei pyörää kiinnitettäessä hoideta keulaputkien asentoa kuntoon, vaan kiristetään pultit ilman rihtaamista.

Teleskooppihaarukka on hyvin kitkaisa ja nykivä, elleivät keulat putket ole tarkoin yhdensuuntaiset eikä tällöin säädöillä ole juuri mitään merkitystä. Löysää kaikki keulan pultit: akselin mutteri, mahdolliset akselin puristinpultit (=clamp), alakolmion pultit, yläkolmion pultit. Ota etuakseli irti ja varmista, että sekä akseli että akselin reiät keulaputkissa ovat ehdottoman puhtaat ja kevyesti voidellut. Akselin on useimmissa keuloissa voitava liikkua toisen putken suhteen asennusvaiheessa, vaikka mutteri on jo kiristetty. Ilman pyörää on akselin mentävä paikalleen suoraan ilman putkien painamista ja akselin on liu

Kirjoittaja: JUKKA HAVENTOÖhlinsin öljy on kuulemma Motulin tekosia, eli siitä sitten vähän edullisemmin laatuöljyä.

Kirjoittaja: JANNE RUOTSALAINENKeula huoltoon ja simmitys kohdalleen , löysemmät jouset eteen ja reilusti . Öljyjen on syytä olla laadukkaat ohuet ja vaihto väli tiheä jos et käytä esim öh. wp tahi race techin öljyjä... ps noin rt tuotteet on aika hyvii jos mainostaa saa ja sit kuulemma semmonen asiantunteva huoltomies on kans hyvä olla ja niitä suomesta löytyy pilvin pimein . Hanaa ....... öö tota samajuttu kans takapäälle mut toi jousi vähän tiukempi..