Jääratapyörän tekeminen
15.11.2000 - 00:00
|
Monet näyttävät jo löytäneen sivuillani olevan jutun tuosta rakentamisesta. Nyt kuitenkin haluaisin tietää mikä pyörän rakentamisessa kiinnostaa eniten, kuinka paljon ihmiset ovat valmiita tekemään käsityötä pyörän eteen ja missä asioissa on ollut eniten ongelmia.
Pistän neuvoja esille sitä mukaan kun kysymyksiä tulee ja sikäli kun niihin pystyn vastaamaan, joten sana on vapaa.
MP Team Laine
Säädettäviä syttyboxeja on saatavilla ja henkilökohtaiset säädötkin saa multa edullisesti. Samoin saatavana V-Force Delta2 läppäventtiilistöt. Myynti Englannista visalla tms. luottokortilla, tuotteet suoraan kotiin, tiedustelut mun kautta. En siis myy täällä mitään, sehän ei ole tämän palstan asia.
Foorumit
- Kirjaudu tai rekisteröidy kirjoittaaksesi kommentteja
Kirjoittaja: M. LaineKyllähän Jee Jee Jerry Wathen kokeili tuollaista 500cc Suzukin katupyörää. Pyörään oli kyllä vaihdettu etupää jotta sitä voisi edes jotenkin ohjailla jäällä.
Lopputulos hyvälle projektille oli että kyllähän se lähdössä aina keulilla oli, mutta kun ensimmäiseltä kierrokselta tultiin, niin jo oli jäänyt. Pyörä siis kulki suorilla todella hyvin, mutta mutkissa kun oli hiemankin lunta niin sitä ei pystynyt ohjaamaan kunnolla.
Olenpa kerran nähnyt Toijalassa pari piikkistäkin rr-pyörää kokeilussa, mutta ei siitäkään mitään tuntunut tulevan.
Jäärata on enemmän ohjauksella kuin pelkällä kallistuksella ohjattavaa, joten ajo-ominaisuuksienkin täytyy olla todella hyvät jos mielii pärjätä. Kuskin nopeudesta puhumattakaan.
Kirjoittaja: erkki susiNo kertokaapas mitä pyörän alustalle pitää tehdä, paljonko lasketaan? jotain suuntaa vaimennuksen/paluuvaimennuksen suhteesta... voiko keulaa laskea putkia nostamalla? ja jos tiedätte niin kertokaa miks kallion piikkinen näytti tosi levottomalta ajaa viime vuoden kisoissa, ainakin konnevedellä, olisiko esim. haarukkakulmaa muutettu?
Kirjoittaja: pirhonen osmoTuo on ihan hyvä huomio tuo aerodynaamisuus. Muutamat ovat kokeilleet virittää kaikenlaisia ilmanohjaimia esim. etulokasuojaan, mutta crossipyörään on vaikea tehdä RR-katteita ilman että se haittaa ajoa. Se minkä useimmat ovat jo havainneet on että lippakypärä on todella suuri ilmanvastus. Itse käytämme ilmanvastusta hyväksemme takapyörässä.
Toi linkissä oleva sivu on ollut siellä jo kohta pari vuotta päivittämättä, joten taitaa olla aika jättänyt tuosta systeemistä.
Uusissa säädettävissä boxeissa on meinaa ainakin kaksi syttykäyrää jota voidaan vaihtaa ajon aikana. Kuin myös meidän käyttämässä.
Kirjoittaja: Pekka HänninenMiten paljon muuten ne jääratapiikit tuovat renkaaseen lisäpainoa (edessä/takana)? Nehän varmaan lissäävät pyörien inertiaa paljon, kun ovat siellä uloimpana. Tuoko näiden aiheuttamat hyrrävoimat mitään vaikutuksia ohjaamiseen?
Kirjoittaja: kaapo nappinenonko kukaan koittanut rakentaa jääratapyörään vastaavaa köyhänmiehen turboa, mikä on kawasakin 4t kyykkypyörissä? eli siis tämä ram air intake, pitäishän sen toimia 2t:ssäkin
Kirjoittaja: M. LaineE. Susi:
tuosta rakentelusta on MP Team Laineen sivuilla juttua tarkemmin. Osoite on http://www.suomentivoli.fi/mpteamlaine
Sieltä kohta uusimmat sivut.
Mutta pääpiirteissään pyörän pudotus on kuskista riippuen 4-8cm. Tuo keskiarvo 6cm on varmaan yleisin. Vaimennukset kannattaa laittaa hieman normaalia jäykemmälle, tämänkin jokainen voi todeta oman ajotyylin mukaan. Keulaa voi laskea nykyisissä pyörissä liian vähän pelkillä putkilla kun ohjaustanko tulee eteen. Poikkeuksiakin voi olla kolmiopaloista riippuen.
Tuon Kallion Mikan pyörän levottomuus johtui varmasti monestakin asiasta, hieman löystynyt runko, hyvä/vaihteleva pito takarenkassa ja piikkisen vaatima ajotyyli, muutamia seikkoja mainitakseni. Haarukan kulmaa tuskin oli muutettu, jos ei lasketa minkä verran kulma muuttuu pudotuksessa.
K. Nappinen:
Noita turboja ei säännöt salli, joten siksi kukaan ei sellaista ainakaan kisoissa ole käyttänyt. Moottorin / kaasuttimien tulee imeä ilmansa imuääntä vaimentavan ilmansuodatinkotelon kautta.
P. Hänninen:
Kyllähän nuo nastat reilu puolitoista kiloa tuo renkaaseen painoa. Yksi nasta painaa n. 5g, jotkut enemmänkin ja renkaassa on nastoja n. 330. Siitä voi laskea paljonko se on.
Nastoilla pyörän käyttäytymiseen voi vaikuttaa aika vähän. Kokeilimme yhtenä talvena onttoja titaniumnastoja ne ne toimivat todella hyvin kun pyörivä massa pieneni, mutta olivat turhan kalliita ja herkempiä katkeamaan, joten luovuimme niistä.
Nastojen maksimimäärä on rajoittu, 50 nastaa / 300 mm renkaan kehällä. Eturenkaassa nastamäärä on vapaa, joten niihin saa laittaa vaikka 1000 nastaa jos saa kumiin mahtumaan.
Eturenkaissa havaittua. Tiheä kuvio -> paljon nastoja, hyvä pito puhtaalla jäällä, huono lumella.
Harva kuvio -> 1 nasta/nappula, hyvä pito puhtaalla jäällä, kohtalainen lumella.
Itse tykkään Metzelerin renkaasta jossa on 1 nasta/nappula, mutta monet ajavat renkailla joissa on kaksikin nastaa nappulassa. Molemmat renkaat kestävät vähintään puoli kautta.
Kirjoittaja: pirhonen osmoeniten kiinnostaa, miksi pyöristä ei tehdä yhtään aerodynaamisempia? vai eikö sillä ole niin paljoa merkitystä? Ja vilkaiskaapa huviksenne sivua http://www.jmp.fi/dmcs/Suomi.htm
Kirjoittaja: pirhonen osmoMinä ajoin joskus 80-luvulla yhden talven 125 Suzukilla johon asensin pikku yläkatteen. Siinä oli RR-katteen kaltainen "plexi". Ei se totuttelun jälkeen ajoa mitenkään haitannut ja hyöty ilmeni mielenkiintoisesti: Kun suoralla nostettiin kutoselle, yht
Kirjoittaja: Timo Vesaloonkos kukaan (muut kuin ruottalaiset)kokeillut rr-pyörää jäällä kisahommissa?? vai onko se ees laillista sm-sarjassa?? vois olla tehoo ja aerodynamiikkaa kiitettävästi mutta toisaalta jäähän syntyvät patit ja urat eivät saata olla hyväksi pyörälle.