iCAT-kipinänvahvistin

Kirjoittaja: SIRKKU KANNISTONo niin, takaisin siis asialinjaan.
Harri, kysyin ihan siksi, koska eräässä hyvin toimineessa nelarissa huomasin n. 15-20h kohdalla, ettei kyseinen värkki ollut toiminnassa lainkaan. Sitten kun se mielestäni oli toiminnassa, en huomannut mitään eroa, ainakaan varmuudella.

Kirjoittaja: Kees van NiftrikAprilian Ditechiin on muistaakseni sytkänsäätösofta jollain pelikonsolialustalla - olisikohan ollut Gameboy Advance?

Kirjoittaja: Jukka OittinenTuo suattaapi perriaattessa toimiakki..taikka sitte ei.

Kirjoittaja: Jukka Oittinenjos tällä osalla pysyy eliminoimaan pikku virheet säädöissä..se on jees kaikille.

Kirjoittaja: SIRKKU KANNISTONo työnnä ne kärjet minne haluat, en minä niitä ainakaan takaisin halua!
Jos haluat ruiskun, niin ole iloinen etten ole suunnittelemassa moottoripyöriä...

Kirjoittaja: Harri VanhalaKärjettömyyden hyväksymme, mutta ruiskua ei?

En kyllä minäkään vielä, mutta kuten todettu, elämme vasta kehityksen alkuvaiheita ja annetaan ruiskulle kunnon mahdollisuus.

Tietääkseni läpän tai luistin asento on primitiivinen kuormitusmittari eli jotain voi sanoa kuormituksesta, jos aivot tietävät kaasun asennon ja kierrosluvun. Sitten siirtelee sytytystä sopivasti. Jos luistitieto on väärä, niin tuskinpa isoa eroa tulee. Nämä ovat niitä muutaman prosentin juttuja, joita on hirveän kallista saada kaasunvaihtoa tehostamalla.
Autoissa on jo vuosia sytkä ja ruisku joutuneet neuvottelemaan eli ovat integroitu paketti.

Elektronisissa sytytyksissä on ainakin autoissa sellaisia hauskoja lisukkeita kuin starttivaiheessa ruiskittava kipinäpurske eli hyvin hitailla nopeuksilla annetaan kerralla 10 kipinää, kyllä niistä jokin sytyttää.

Muuten, tuo nelitahtisen 12000 rpm toteutuu nelisylinterisessä koneessa jo 3000 rpm:llä.

Kirjoittaja: Jarmo NiskanenTaisipa olla kärjettömät ns. CDI sytytykset perämoottoreissa ja muissakin pienlaitteissa, jotka poistivat yleiset käyntiinlähtöongelmat.
Eipä paljoa ärsytä tämä ainainen uudistusvastaisuus, eipä...

Pistäppä kärjellinen peli toimimaan luotettavasti + 12000 rpm..

Hohhoijjakkaa

Kirjoittaja: SIRKKU KANNISTOHarri ja karrikointi joo, kyllä mulle se kärjetön sytkä passaa (ainakin siitä lähtien kun sain ranskiksessani sen kestämään vaihtamalla paikkaa), nykyäänhän ne ovat jopa luotettavia.
Yksi ISO etu kärjettömässä järjestelmässä on systeemin yksinkertaistuminen, kosketuksettomuus ja liitäntöjen määrän väheneminen. Kärjet ja konkka on poissa, tilalla sama 2 avattavaa liitäntää, kosketukseton anturi ja vesitiivis ohjainyksikkö. Toinen ISO etu on muuttuva sytytys.
Mutta hyvät herrat, haluatte ruiskuja, mutta enemmän anturointia? Siis autopuolen suuntaan, jossa vikaa haetaan pajalla päivä kun diagnostiikkakin antaa vääriä vihjeitä, oletteko tosissanne? Toki esim. eräiden vanhempien fordien vikakoodit voi lukea lampullakin, mutta jos vikakoodi onkin väärässä niin mikä neuvoksi? Liian monen käyntihäiriön, nykimisen etc. kanssa puljanneena en halua lisätä mahdollisia vikakohteita metsämopossani yhdelläkään!

Mitä tuohon nelarien luistin asennon tunnistukseen tulee, niin miten sen vian pitäisi näkyä käytännössä?

Kirjoittaja: JARKKO RASINENHarrin kirjoitus se lämmittää näin -30

Kirjoittaja: Harri VanhalaÄlä vain Sirkku rupeaa tuhoamaan Kehruu-Jennyä vanhojen käytäntöjen takia, olet liian fiksu sellaiseen!

Ruiskut ovat vasta kehityksensä alussa ja kuten hyvin tiedät, voidaan seos saada moottoriin muillakin tavoilla kuin rei

Kirjoittaja: SIRKKU KANNISTOMittasin vain lämpötilaa vasemman syylärin alasäiliöstä ja 20s. kerrallaan tallenvalla laitteella tulpan johdosta pulssia. En siis mitään sen tieteellisempää, mitä moottoreihin tarkoitettuja mittalaitteita ei ollut käytössäni.

Sinä kun olet noita säätänyt ja virittänyt ties kuinka ja paljon, niin sanoppas, onko yhtäkään (etenkään vajaatahtista) kilpamoottoria, jota ei tarvitsisi säätää tyyliin 5 asteen välein, jotta seos olisi optimaalinen? Jos tuo iCat hyödyttää nimenomaan ajattelemallasi tavalla, niin onhan se valtava kehitysaskel jos saa moottorin toimimaan samalla tapaa hiukan väärilläkin seoksilla.

Itselläni oli yhdet säädöt kesällä ja nollaa lähestyttäessä meni ajossa liian laihalle. Nnyt on toiset. Niin kauan kun alavääntö ei havaittavasti laske, olen tyytyväinen, enkä koske enää mihinkään! Siten vasta säädetään, taas. Kuitenkin 4/5 minulla olleista 2-tahdeista ovat vaatineet vähintään pääsuuttimen muuttamista paljon useammin. Pitääpä kysyä mitä kaveri tuumaisi pienestä kaasarin säädöstä, tosin siinä voi mennä iCat

Kirjoittaja: SIRKKU KANNISTOToki mittasin myös n. 20mm pakoaukon suulta alkukäyrän pintalämpötilaa.
Harmi vaan että lämpötilat sain kohdalleen, mutta itse iCat

Kirjoittaja: Jarmo NiskanenKyllä perustotuus on että mitä kireämpi moottori, sitä tarkempi se on säädöistään.
Nämä uudet nelarit ovat todella tarkkoja seoksistaan, että ne tuottavat tehoa edes vakiona sen mitä on valmistaja tarkoittanut. Äänestä ei paljoakaan pysty päättelemään, toisin kun 2-t laitteessa. Perstuntumakin on aika hyvä, vaikka laitteet olis paksullaan.

Pakoputken pintalämpötila korreloi hieman huonosti ja viiveellä itse pakokaasujen lämpötilaan. Pakolämmöt on prasta mitata alkukäyrän sisältä suojaamattomalla termoparilla, jonka viive on alta sekunnin luokkaa.

Noilla ohjelmoitavilla sytkälaitteilla, etenkin sellaisilla joissa kipinän kestoaikaa ja energiaa pystyy säätämään, saa hienoja tuloksia aikaan ja samalla laitteesta tunnottomamman keliin.
Toivottavasti tulollaan olevat polttoaineenruiskutuslaitteet auttavat näihinkin probleemeihin. sitten on vaan niin että jo pakoputken tms. vaihtaminen alkuperäisestä vaatii seosten korjaamista, jota tuskin vakioilla ohjainyksiköillä pystyy tekemään.
Eli harrastajan kannalta hankalemmaksi saattaa hommat mennä.

Ja missään tapauksessa en ole tuomitsemassa muitten kokeiluita ja saamia tuloksia, julkistin vain itselle selvinneet asiat iCat:sta.

Harrastellaan :-)

Kirjoittaja: SIRKKU KANNISTOTärkein syy niiden lämpöjen mittaamiseen olikin saada moottori likimain samaan toimintapisteeseen, että mittaukset olisivat vertailukelpoisia. Oletin, että moottorin käyntilämpötila voisi vaikuttaa jotain. Mittauksiin ei ollut laittaa rahaa, eikä aikaakaan paljoakaan.

Mutta harrastamistahan se on tämäkin!
Piti noita ruiskuja vähän kommentoida. Ennen riitti vielä kun autossa piti mukanaan edes linkkarin, että sai katkojan kärjistä piikin pois huoltsikalle asti. Pyörijä, konkka, kärjet ja jakajan kansi, ehkä tulpan johdot, niillä matka jatkui, niihin se huono onni likimain rajoittui jos autoa vaan huolsi. Ruotsalaismerkeillä pari kaasarin kalvoa vielä lisäksi. Sitten kun nämä kärjettömät sytkät yleistyivät niin sai olla piitahnaa ja varayksikkö mukana. Mutta nämä sähköiset ruiskut, se valtava piuha- ja liitinviidakko ja kaikki epämääräiset riesat on kyllä jo ihan liikaa. En todellakaan usko, että sieltä löytyisi kehistysaskel oikeaan suuntaan näiden kuramopojen kanssa. Toivottavasti ympäristöihmisetkin ymmärtävät, että näiden laitteiden osuus moottoriajoneuvojen saastepäästöistä on marginaalinen marginaalisesta ja saamme pitää rakkaat kaasarimme jatkossakin!

Kirjoittaja: Jarmo NiskanenNo ne koetulokset ovat aika yksiselitteisiä, mitään huomattavaa parannusta ei ollut huolella säädetyssä pyörässä, ei teho eikä vääntölukemissa osa- tai täyskaasulla, eikä myöskään seoskäyrässä ( mitattuna alkukäyrästä Motec-laajakaistalamdalla, datalogattu). Myöskään moottorin kiihtymiseen käytettävään aikaan sillä ei ollut mitään vaikutusta.
Jos pyörän säädöt ovat pahasti pielessä, niin sitten kipinän muodolla voi olla vaikutusta kuvaamallasi tavalla Sirkku. Esim turhan laiha seos tutkimallasi aluella vaatii paremman kipinän saavuttaakseen optimaalisen liekkirintaman etenemisnopeuden.
Loggasitko testiesi aikana dataa, onko seoskäyriä, kierroslukuja kaasunasentoja yms. logattuna ???

Mutta lopuksi, jos joku kokee jostain asiasta olevan hyötyä, niin aivan vapaasti sitä saa ja tuleekin mielestäni käyttää.

Kirjoittaja: SIRKKU KANNISTOYritin mitata, mutta joko se oli iCat tai sitten näytteistystaajuutta olisi tarvittu lisää tai mittalaitevika, mutta mittaus ei onnistunut. Eli mittausta katsellessa pulssin energia olisi mukamas kasvanut, juurikin siis tämä Jarmon ilkikurinen hyötysuhde yli yhden.
Orkkis pulssi sen sijaan muistutti jopa enempi iCat-pulssia kuin japsien orkkista, joten josko siinä sitten syy.

Jarmolle. Tuskin kukaan uskoo, että se vempele synnyttää energiaa tai muuttaa lämpöä sähköksi ;-). Mainokset lupaa mitä lupaa, kai se kuitnekin niin on, että jos väitetään kipinän energian kasvavan niin tarkoitetaan tilannetta, jossa bensan sytyttäminen samalla energialla tehostuu.

Mutta noita mittaustuloksianne on kyllä vähän vaikeuksia ymmärtää. Testailin sitä ensin hiekkatien pätkällä: takajarrulla kaasu auki kakkosella vauhdin kuoletus 10km/h, josta takajarrun vapautus. iCat

Kirjoittaja: Timo SkottmanTäällä ei taida saada mainostaa mitään, niin jätetään sanomatta että jenkkien twmx-lehti arvosteli ko. tuotteen melko lailla "pilviin" tuotetestauksessaan, lyhyen jutun voi lukea tuolla:
http://www.transworldmotocross.com/mx/product_reviews/article/0,13190,5…

Kirjoittaja: Timo SkottmanNo eipä sitten tietystikkään toiminu tuo osote. Edellinen+ muitakin arvosteluja löytyy tätä kautta: http://www.icatusa.com/reviews.htm

Kirjoittaja: TIMO UNKURIItselläni on ollut iCat piikin kotarissa ja ainakin seos palaa paremmin (vaimentimen pää rupesi pysymään puhtaana sen asennuksen jälkeen). Kone tuntuu myös kiertävän iloisemmin. Mitään penkissä testattua tehonlisäystä en kylläkään ole kenenkään nähnyt esittävän.

Kirjoittaja: SIRKKU KANNISTOPakko kaivaa tämä esiin, koska itse tämän perusteella olin ostamassa kyseistä kapinetta.

Eräs mies kertoi tässä ihan hiljattain kulutuksen pudonneen puolikkaassa kolmanneksella ja alavääntöä tulleen paljon lisää, merkkinä Honda. Itselläni oli iCat kiinni liki 3kk TM:ssä, alaväännön lisäyksen huomasi, mutta kulutukseen se ei tuntunut vaikuttavan. Jos vaikuttikin, niin hyvin marginaalisesti. Nyt samainen laite on ollut 3 ajokertaa kaverin kotarissa ja kulutus on kuulemma pudonnut neljänneksen ja kaikilla osa-alueilla eron huomaa.

Kun noita jenkkien testejä etsii ja lukee, niin kannattaa kiinnittää huomiota siihen alkuperäisen kipinän pulssin muotoon. TM:ssä itse mittaamani pulssi ei ollut sinne päinkään kun esim. japseissa noissa kuvissa. Se saattaisi olla syy siihen, että vaikutus jää vähäisemmäksi ja siitä voinee pyöräkohtaisesti päätellä mahdollisista hyödyistä ainakin jotain.

Kirjoittaja: Jarmo NiskanenKertokaapa mistä se iCat ottaa sen lisäenergian kipinään. Ainakin sitä on markkinoitu että lisää energiaa kipinään.
Jos tuommonen konkka lisää energiaa tyhjästä, niin mulle heti tommonen jokaisen sähkötöpselin väliin..

Sitten taas se että se muutta kipinän paloaikaa ja signaalin muotoa, niin sillä voi olla merkitystä, mutta ainakaan dynamometrissä ei minkäänlaista eroa huomattu niin osa kuin täyskaasullakaan. On testattu sekä 2-t että 4-t moottoreissa. Sillä ei ollut edes minkäänlaista vaikutusta 4-t moottorin lamdaankaan.

Kirjoittaja: Anssi LehtinenMittasitko, Sirkku, pulssin myös iCatin kanssa? Ilmenikö luvattu muutos?