Enduroiden äänistä vuonna 2010

On taas se aika vuodesta, jolloin kura ei lennä spooreissa, mutta ääniasioissa sitäkin reippaammin.

Meiltä (= Vicke ja minä) on kysytty kovasti, mikä on äänisäännöstö ja -käytäntö alkavana vuonna. Emme sitä tiedä, mutta oma suosituksemme päättäjille on ollut, että noudatetaan edelleen ikivanhaa 11 m/s -männännopeussääntöä. Endurossa ei ole ääniongelmaa, JOS edes tätä sääntöä noudatetaan. Uskoisin, että näin tullaan menemään, tietenkin lajiryhmä tai liitto päättää:

* vanha 11 m/s männänopeus, rajat entisellään

* kilpailuihin tulee tekninen valvoja, joka on aina sama henkilö. Tällä yhdenmukaistetaan käytännöt, kaikissa kilpailuissa on samat kriteerit. Tämä poistaa sen epäkohdan, että kilpailija tulee hylätyksi yhdessä kisassa, vaikka olisi tullut hyväksytyksi muualla

* "siimaa ei anneta yhtään". Enduroidenkin ääniä on syytä laskea, mutta hätää ei ole. Niinpä käytäntöä kiristetään niin, että rajan ylityksiä ei katsota lainkaan sormien läpi. Enimmät ongelmat tästä tulee crossipyöristä rakennetulle kalustolle. Jos tähän mennessä on päästy armosta läpi, ei pääse enää.

Päijänteen ja parin muun kisan kokemuksesta heittäisin, että 10% pyöristä tulee kokemaan ikävän yllätyksen. Olemme itse pitäneet tiukahkoa linjaa, mutta on silti saatettu päästää läpi vähän helpommin. Näin ei olisi pitänyt tehdä. Tämä reitti on nyt kuljettu loppuun. Muistutan siitä, että 11 m/s -sääntö on ERITTÄIN paljon helpompi kuin sääntökirjan ja FIM:n 13 m/s -sääntö. Meidän tutkimustemme mukaan ero on 3-5 dB.

Jotta ei menisi pelkäksi uhkailuksi, niin:
* etenkin nelareiden vaimennus voi tuhoutua yhdessä täystehoisessa suospoorissa, jos pyörä liikkuu hitaasti. Varautukaa pitkissä kisoissa vaihtamaan vaimenninmateriaali tai koko vaimennin.
* varmistukaa, että vaimentimen päätykappale on riittävän vaimentava. Useimpiin vaimentimiin saa erilaisia päätykappaleita ja valmistajan äänilukemat saattavat olla erilaiselle putkelle kuin joka teille on myyty.

Jos tätä kv.linjaa löysempää linjaa noudatetaan, kuten uskon, on kansainvälisiin kisoihin osallistuvien syytä varautua 13 m/s -säännön mukaisella kalustolla. FIM noudattaa sääntöä, ellei se viimevuotinen Riihimäen Pelle Hermanni ole valvojana, sellaisenaan ilman soveltamisia ja meno on tiukempaa kuin meillä. Pelle Hermannilla on sitten ihan omat säännöt niin valojen kuin äänienkin suhteen. Siinä otetaan jo pyörämerkkikin huomioon.

Miksi ei sitten siirryttäisi täysin uuteen menetelmään, jota Ruotsissa alustavasti noudatetaan siirtymäkaudella? No näinhän pitäisi. Menetelmää tutkittiin nyt talvella täällä Härmlandiassa ja todettiin siinä pahoja ongelmia niin, että tulokset saattoivat heitellä 3-5 dB sen mukaan, miten kaasua käännettiin ja pidettiinkö kaasu lyhyen hetken täysillä vaiko vähän vähemmän lyhyen hetken. Menetelmä on vielä raakile, mutta kyllä hyvä, kunhan se viedään loppuun.

Todetaan vielä, että tämä on minun ja Vicken yksityisajattelua, mutta uskomme yo. linjan olevan se, millä mennään.

Foorumit

Enduron ääniin sen kummemmin puuttumatta, heräsi kysymys tuosta uudesta mittaustavasta. Ihan ensiksikin on todettava, että omalla korvakuulo-/mutu-/mietintätutkimuksella/kokemuksella uskon vakaasti, että tuo täyskaasumittaus antaa paremmin todellisuutta vastaavan kuvan äänitasosta kuin nykymenetelmä, ainakin jos ajaessa käytetään pääsuutinaluettakin.

Ja se itse kysymys oli se, että kun testasitte uutta mittaustapaa, miltä tulokset vaikutti nykyiseen verrattuna, kun nelareita mittaillaan kierrosluvuilla, jotka on alle puolet tehoalueen kierrosluvuista? Ja vielä jatkokysymys, vaikka täyskaasumittauksessa tulisikin jotain 3 dB heittoja maksimituloksiin, niin eikö tuo menetelmä siltikin kuvaisi paremmin todellista ajamista?

Suomessa crossin osalta mennään tällä kaudella samoin säännöin ja mittaustekniikoin kuin 2009, mutta aivan kuten endurossakin, rajojen ylityksiä ei katsota enää sormien läpi. Uuteen mittaustekniikkaan siirrytään vasta kun se löytää lopullisen muotonsa.

Uuden mittausmenetelmän pahin ongelma oli meidän kokeilussamme, että mittaus on erittäin herkkä sille, miten nopeasti kaasu lasketaan, kun täydet kierrokset on saavutettu. (Kaasu käännetään tyhjäkäynniltä noin sekunnissa täysille ja heti täyskierrosten jälkeen takaisin. Mittaustulos on suurin äänilukema koko tapahtuman ajalta). Meidän mielestämme koneen pitää päästä rajoittajalle asti, sehän juuri indikoi täysiä kierroksia. Enduropuolella rajoittimelle ajo ei ole niin tavallista, mutta crossissa ilman muuta. Koneet käyvät rajoittajalla erityisesti hypyissä ja sieltähän se ääni erityisen hyvin kuuluu ympäristöön.

Mittaustulos vaihtelee kaasun kääntötavasta riippuen turhan paljon. Mittaustavan suuri ansio on, että homma hoituu nopeasti.

Nykyiselläkin tavalla saataisiin riittävän edustava tulos, jos kierrokset olisivat järjelliset. Endurossa ne ovatkin, mutta crossissa eivät. Siksi motocross on kohta vaikeuksissa etenkin, kun asenneilmastonmuutostakaan ei ole kiikarissa. Vaikka sääntöjä kuinka tiukasti noudatettaisiin, on melutaso paljon korkeampi kuin yhteiskunta tulee lähivuosina sallimaan.

Itse olen uuden menetelmän kannattaja, kunhan sen menetelmäkuvaus olisi tarpeeksi tarkka. Turha täältä Pohjolan perukoilta on tietysti FIMiä opettaa, mutta jos kaasu käännettäisiin sekunnissa täysille ja pidettäisiin se sekunnin ajan täysillä, uskoisin vaihtelun olevan paljon pienempi kuin nyt. Tiedän toki tanskalaisten asiaa tutkineen paljon ja ehkä he ovat tämänkin tutkineet. Suuri asia on, että tehtaiden vilunki on nyt vaikeampaa, kun koko kierroslukualueella on merkitystä eikä vain yhdellä kohdalla.

Onko Totilla ajatusta siitä, milloin äänet alkoivat mennä nykyisille, yleisöltäkin kuulonsuojaamista vaativalle tasolle? Ovatko olleet hiljaisemmatkin?

Tarkkoja vuosilukuja en kyllä tähän hätään muista, mutta muistikuvat korvakuuloista menee kutakuinkin näin:

Ennen nelariaikaa elettiin ns. kuin pellossa, piikeissä oli järjestään shorty-vaimentimet, melu lähietäisyydelle aika sietämätön, mutta jo 100-200 metriä radasta ääni oli kadonnut kuin kusi lumeen.

Aivan aluksi nelarit oli melko hiljaisia, kunnes tehtaat ja putkentekijät tajusi, että esim. sytkällä ja putken makkaranpaistokammiolla saadaan äänet just mittauskierroksilla alas. Kun nuo kammiot ilmestyi putkiin, eräskin A-luokan ajajan isä totesi hyvin realistisesti poikansa 250-kuutioista nelaria katsellessa, että \"hei, ihan oikeesti, noita putkia myydään sillä väitteellä että saadaan lisää alavääntöä. Heh heh, jos näillä peleillä aikoo vähänkään pärjätä, alle 10 000 kierroksen ei mennä kun jarrutuksissa, eli ei noilla kammioilla oo mitään muuta tarkoitusta kun äänimittauksen kusettaminen\". Rehellistä puhetta, paitsi että eihän se ole kusettamista, jos käytetään tyhmien sääntöjen porsaanreikiä hyväksi tuomaan lisätehoa.

Askel järkevämpään suuntaan tuli muutama vuosi sitten, kun 4-T ja 2-T pelien melurajat eriytettiin, vuosi oli sama kun punaisiin pyöriin tuli kaksi äänenvaimenninta. Edelleen korvakuulolta, mutta mun tapauksessa väittäisin että melkoisen laajalla otannalla, melutaso laski aluksi selvästi.

Nyt taas pari viime kautta on tainnut käydä niin, että sytkä- ja ruiskuohjelmoijat ynnä putkentekijät on taas päässeet kilpajuoksussa karkuun, mittauskierrosten äänillä ei taaskaan nelareissa ole mitään tekemistä todellisen, tehoalueen melun kanssa.

Näillä kokemuksilla en jaksa uskoa hetkeäkään, että tästä suosta noustaan millään muulla kun tuolla täyskaasumittauksella. Oli mikä lama tahansa, maailmassa on varmasti enemmän inssejä suunnittelemassa nelareihin hengittävämpiä=äänekkäämpiä putkia kuin inssejä, jotka miettii asiaa toisestakin näkökulmasta.

Ongelmahan tässä asiassa on vaan aina ollut se, että muutokset pitäisi tehdä maailmanlaajuisesti, eli FIM-AMA-valmistajat yhteistyössä. Nyt kun ilmeisesti jopa Jenkit on tajunneet, että ratoja voi mennä melun takia kiinni, saattaa hommasta ehkä vihdoin tullakin jotain. Toivottavasti ennen sitä, kun Suomessa ei ole enää crossiratoja Kajaani-Tornio- linjan eteläpuolella.

Parempaa tulevaisuutta odotellessa ei voi muuta kun kiittää ja kumartaa Harrin ja Vicken asiantuntemusta ja aktiivisuutta asiassa. Ja tietysti toivoa, että asia menee vihdoin kaikkien ajajien, vanhempien ja järjestäjien tajuntaan, ennen kuin on liian myöhäistä.

Pälähti tässä pienellä viiveellä mieleen kommentti, jonka joku viikko sitten kuulin useammaltakin taholta. Vantaan SX-SM:ssä radan varressa olleet totesivat, että Kullaksen Harrin pyörä oli ajossa korvakuulolta selvästi muiden pelejä hiljaisempi. Ja Hapen vauhdin tietäen, luisti on viettänyt aikaansa pääsääntöisesti yläasennossa. Käsittääkseni Hapen pyörä oli hyvinkin MM-setupin mukainen. Eli noin nopeesti ajateltuna tästä voisi hyvinkin vetää sen johtopäätöksen, että täyskaasumittauksella nimenomaan crossissa päästään paremmin rajoittamaan oikeaa ajonaikaista meteliä, kuin vanhalla systeemillä, jossa varsinkin pikkunelaria mittaillaan lähes tyhjäkäynnillä.

Vaikka en edelleenkään missään tapauksessa väitä tietäväni asiasta yhtään sen enempää kuin aikaisemminkaan, eli tietopohja perustuu pelkkään korvakuuloon ja muistikuviin, niin kyllä tämä havainto sai viimeistään aikaiseksi sen, että Kiiskinmäenkadulta tulee ehdoton puoltoääni täyskaasumittaukselle!